Korkojen nousu osuu Suomeen muita euromaita kovemmin, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Ratkaiseva ero muihin euromaihin löytyy asuntolainoista.
Suomalaiset asuntovelalliset ovat suosineet vaihtuvakorkoisia lainoja, toisin kuin muualla euroalueella. Suomessa asuntolainojen ylivoimaisesti yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor.
Liki kaikki uudet asuntolainat ovat koko 2000-luvun ajan olleet vaihtuvakorkoisia, eli pisimmillään vuoden euriboriin sidottuja.
Euroalueella uusista asuntolainoista keskimäärin taas vain noin neljännes on kiinnitetty vaihtuviin korkoihin. Useimmissa lainoissa on siis kiinteä korko, joka pysyy samana useita vuosia.
Euroalueen asuntovelallisiin nousevat korot iskevät siis keskimäärin huomattavasti hitaammin kuin Suomessa.
Siksi korkojen nousu näkyy Suomen taloudessa äkimmin.
”Suomen talous jarruttaa enemmän kuin euroalueen talous”, von Gerich sanoo.
Suomalaiset asuntovelalliset eivät toistaiseksi ole olleet vaikeuksissa asuntolainojensa kanssa, mutta korkojen nousu nipistää velallisten muusta kulutuksesta. Se taas supistaa suhdanneherkkiä aloja, sanoo von Gerich.
”Talousvaikutus voi olla huomattava”, von Gerich sanoo.
Tilastoissa ei ole otettu huomioon mahdollisia korkosuojauksia, kuten korkokattoja ja -putkia. Von Gerichin mukaan korkosuojaukset tuskin muuttavat ”merkittävästi sitä kuvaa, että nousevat korot iskevät suomalaisiin asuntovelallisiin selvästi koko euroaluetta nopeammin”. Von Gerich kirjoitti asiasta Nordean blogissaan tällä viikolla.
Tilastosta ei myöskään selviä, millaisia tai miten pitkiä kiinteitä korkoja euroalueella on otettu. Vaihtuvakorkoisena lainana pidetään sellaista, jossa viitekorko on enintään vuoden mittainen. Näin ollen kiinteäkorkoinen laina voi olla sidottu samaan korkoon kolmeksi, viideksi tai vaikka kymmeneksi vuodeksi.
Vaihtuvat korot ovat viime vuosina olleet kiinteitä korkoja matalammalla, mistä löytynee syy niiden suureen suosioon. Toisaalta kyseessä on ollut myös maan tapa.
Vaikka on ollut tiedossa, että korot nousevat jossain vaiheessa, nykytahti on tullut suurena yllätyksenä.
Vuoden euribor on noussut alle vuodessa jo liki 3,7 prosenttiin, koska Euroopan keskuspankki yrittää hillitä inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa. Nyt vuoden euriborin odotetaan saavuttavan huipputasonsa noin neljässä prosentissa.
”Onhan tämä yllättänyt kaikki, itseni mukaan lukien, että kuinka nopeasti korot lähtivät nousuun”, von Gerich sanoo.
Samalla kun markkinakorot nousevat, myös pankkien tarjoamat kiinteät korot nousevat. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus euroalueella on ollut kasvussa nyt korkojen nousuvaiheessa.
Kun jossain vaiheessa korot lähtevät laskuun, sen pitäisi näkyä Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella, mutta toistaiseksi sellaista ei ole näköpiirissä.
Asuntolainojen lisäksi korkojen nousu kolahtaa Suomen valtion menoihin nopeammin kuin muilla euromailla, koska velkojen uudelleenhinnoitteluaika on lyhyempi.
Keskimäärin Suomen velkojen uudelleenhinnoitteluaika on noin viisi vuotta, kun monella euromaalla aika on noin 7–8 vuotta tai jopa kymmenen vuotta.
Lue lisää: Suomen velkaantuminen kääntyi täysin uuteen asentoon. Kuinka huolissaan nyt täytyy olla?
Lisäksi Von Gerich huomauttaa, että korkomuutoksille herkkien rakentamisinvestointien merkitys on taloudelle selvästi suurempi Suomessa kuin euroalueella keskimäärin.
