Kuluttajien luottamus talouteen parani helmikuussa. Kuluttajien luottamus oli helmikuussa edelleen hyvin matala, mutta lukema nousi verrattuna tammi- ja joulukuun tasoon, kertoo Tilastokeskus.
Luottamusindikaattori oli helmikuussa tasolla –11,9, kun tammikuun luku oli –12,7 ja joulukuun –18,5. Viime vuoden helmikuussa indikaattori sai arvon –0,5, joka on pitkän ajan keskiarvoa parempi.
Odotukset omaan talouteen ja erityisesti Suomen talouteen ovat edelleen hyvin heikot.
Kolmannes kuluttajista arvioi, että heidän oma taloustilanteensa on huonompi kuin vuotta aiemmin. 22 prosenttia kuluttajista koki taloutensa olevan paremmalla tasolla kuin vuosi sitten.
Kuluttajien mukaan ajankohta on erittäin huono hankinnoille. Kiinnostusta asunnon tai auton ostoon oli helmikuussa tavanomaista vähemmän. Vain yhdeksän prosenttia piti ajankohtaa otollisena hintaville hankinnoille.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen totesi twiitissä, että suunta on paranemaan päin.
”Matkaa toki on pitkän ajan keskiarvoon vielä pitkälti, eli ei tästä nyt kauheasti riemuita voi. Mutta veikkaan, että pohjat on nyt nähty”, Mikkonen kirjoitti.
Kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi ennätystasolle, mutta odotus oli, että inflaatio olisi vuoden kuluttua hidastunut. Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 8,6 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja nousevat 5,2 prosenttia tulevan vuoden aikana.
Oma rahatilanne koettiin synkistä luottamusluvuista huolimatta kuitenkin jälleen hyväksi, ja työttömyyden uhan koettiin olevan tavanomaisella tasolla.
Alueellisesti luottamus nousi poikkeuksellisesti vahvimmilleen Itä-Suomessa, jossa luottamusindikaattorin lukema oli –3,1. Pohjois-Suomessa nähtiin maan synkimmät tunnelmat ja lukema oli –17,8.
”Kuluttajien luottamusindikaattorin isotkaan muutokset eivät aina heijasta kulutuksen kehitystä, puhumattakaan pienemmästä lyhytaikaisesta vaihtelusta. Luottamuskysely tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa, mutta on syytä olla varovainen siitä vedettävien johtopäätösten suhteen. Mielikuvat eivät aina vastaa talouden faktoja, eikä todellinen tilanne vaihtele niin nopeasti kuin mielikuvat”, kirjoittaa OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen blogissa.
Heiskanen arvioi, että energian hinnan lasku ja palkankorotukset helpottavat taloutta lähiaikoina. Tästä huolimatta taloustilanne ei ole parantumassa nopeasti.
"Mitä yksityiseen kulutukseen tulee, niin vauhti on vasta hidastumassa, kun korona-aikana kertyneet säästöt eivät enää jatkossa tue kulutusta aiempaan tapaan”, Heiskanen kirjoittaa.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäki arvioi tiedotteessa, että kuluttajien kulutus ei vajoa jyrkästi, vaikka kuluttajat lykkäävät monia hankintojaan.
Kuoppamäki arvioi, että kuluttajien luottamus on yhä melko vakaa korkojen noususta ja inflaatiosta huolimatta.
Hänen mukaansa hyvä työllisyystilanne tukee vakautta ja lämmitystarpeiden pienentyminen vähentää sähkön hintaan liittyviä riskejä.
Kuoppamäki twiittasi, että yritysten luottamus on vakaata mutta alittaa historian keskitason kaikilla päätoimialoilla.
Yrityspuolella luottamus on EK:n suhdannebarometrin mukaan pysynyt ennallaan viimeiset kolme kuukautta. Teollisuuden luottamus laski, mutta rakentamisessa, palveluyrityksissä ja vähittäiskaupassa lukemat paranivat. EK:n johtaja Sami Pakarinen arvioi yritysten olevan nyt odottavalla kannalla.
”Harvoin kannattaa painottaa yksittäisiä havaintoja, mutta talouden suhdanteen kannalta seuraavat pari havaintoa ovat monella tapaa ratkaisevia. Vahvistuvatko positiiviset signaalit taloudesta ja lisäävät luottamusta vai lähteekö luottamus uudelleen laskuun?”
Pakarisen mukaan euroalueen ja Suomen taloudet ovat pärjänneet olosuhteisiin nähden hyvin pienin vaurioin tähän asti.
”Selvää kuitenkin on, että kasvuvauhti ei voi merkittävästi kiihtyä tulevinakaan kuukausina, koska keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa suitsiakseen inflaatiota. Lähikuukaudet olemme suo siellä, vetelä täällä -tilanteessa, mutta eteenpäin mennään”, Pakarinen ennakoi.
