Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen kallistuminen oli helmikuussa odotuksia ripeämpää.
Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan kokonaisinflaatio hidastui 8,5 prosenttiin, mutta pohjainflaatio kiihtyi 5,6 prosenttiin. Euroalueen pohjainflaatio ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä voimakasta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan ekonomistit arvioivat ennalta, että kokonaisinflaatio olisi ollut 8,2 prosenttia ja pohjainflaatio 5,3 prosenttia.
Energia kallistui helmikuussa 13,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jalostamattomat elintarvikkeet 13,6 prosenttia, teollisuustuotteet 6,8 prosenttia ja palvelut 4,8 prosenttia.
Tammikuuhun verrattuna ekonomistien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio kiihtyi helmikuussa 0,3 prosenttiyksikköä.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari, koska siitä poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus. Sen kiihtyminen kertoo inflaatiopaineiden olevan hyvin laaja-alaisia.
”Inflaatiopaineet eivät ole hellittäneet. Huolestuttavaa on se, että inflaatio on laaja-alaista, minkä takia keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan tuntuvaa kiristämistä maaliskuun jälkeen ja ohjauskorot on pidettävä korkeammalla pidemmän aikaa”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Pohjainflaation kiihtymisen takia osakkeet notkahtivat torstaina Euroopassa.
Euroopan keskuspankki on jo kiristänyt rahapolitiikka voimakkaasti saadakseen inflaation aisoihin. Se aikoo kahden viikon kuluttua jatkaa merkittäviä koronnostoja ja rahoitusmarkkinoilla uskotaan, että koronnostot jatkuvat ainakin vielä kesällä.
Nopea inflaatio haittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä. Kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa. Tämän seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
Viime vuonna inflaatio oli nopeimmillaan lokakuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 10,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
”Pohjainflaation kiihtyminen aiheuttaa päänvaivaa keskuspankille ja epävarmuus tulevista koronnostoista on markkinoilla aika suurta. Helmikuussa ehkä yllättävintä oli tavaroiden [teollisuustuotteet] hintojen vahvan nousun jatkuminen. Tuotannon pullonkaulat ovat hellittäneet, minkä takia oletimme tavarainflaation hellittäneen”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Helmikuussa inflaatio oli edelleen nopeinta Baltiassa. Latviassa kuluttajahinnat kallistuivat viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 20,1 prosenttia, Virossa 17,8 prosenttia ja Liettuassa 17,2 prosenttia.
Hitainta inflaatio oli Luxemburgissa, Belgiassa ja Espanjassa. Luxemburgissa kuluttajahinnat kohosivat vuoden takaisesta 4,8 prosenttia, Belgiassa 5,5 prosenttia ja Espanjassa 6,1 prosenttia.
Suomessa inflaatio oli helmikuussa 7,9 prosenttia eli yhtä ripeää kuin tammikuussa.
Euroalueen suurimmassa kansantaloudessa Saksassa inflaatio oli helmikuussa 9,3 prosenttia ja toiseksi suurimmassa kansantaloudessa Ranskassa 7,2 prosenttia.
Rahoitusmarkkinoilla uskotaan, että keskuspankki nostaa liikepankkien talletuskoron kesällä neljään prosenttiin. Nykyisin se on 2,50 prosenttia. Kahden viikon kuluttua keskuspankki nostaa talletuskorkoa erittäin todennäköisesti 0,50 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin.
Rahapolitiikasta päättävällä neuvostolla on 16. maaliskuuta käytössään myös keskuspankkien ekonomistien laatima uusi suhdanne-ennuste, jossa arvioidaan talouskasvun lisäksi inflaation kehittymistä.
