Kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaation kiihtyminen helmikuussa kahdessa euroalueen suuressa kansantaloudessa saattaa lisätä Euroopan keskuspankin (EKP) paineita jatkaa merkittäviä koronnostojaan maaliskuun jälkeen.
Euroalueen toiseksi suurimmassa kansantaloudessa Ranskassa inflaatiovauhti kiihtyi helmikuussa ennakkotietojen mukaan 7,2 prosenttiin. Se on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin tammikuussa.
Espanjassa inflaatiovauhti oli helmikuussa 6,1 prosenttia, kun se tammikuussa oli 5,9 prosenttia. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin kansantalous.
”Riskit ovat lisääntyneet siihen suuntaan, että inflaatio on saattanut kiihtyä koko euroalueella helmikuussa. Yhden kuukauden perusteella ei pidä silti tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On varauduttava siihen, että inflaatioon hidastuminen ei ole suoraviivaista”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Monien eurovaltioiden joukkolainojen tuottoprosentit kohosivat tiistaina ja osakkeet Euroopassa halpenivat hieman, koska markkinoilla ennakoidaan EKP:n koronnostojen jatkuvan odotettua pidempään.
Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat julkaisee ennakkotiedot euroalueen inflaation kehittymisestä torstaina. Uutistoimisto Reutersin mukaan ekonomistit arvioivat euroalueen inflaation hidastuneen 8,1 prosenttiin.
Keskuspankki ilmoitti helmikuun alussa suorasanaisesti aikovansa kiristää rahapolitiikkaa 0,50 prosenttiyksikköä maaliskuussa.
Rahoitusmarkkinoilla ennakoidaan EKP:n nostavan liikepankkien talletuskorkonsa liki neljään prosenttiin. Nykyisin se on 2,50 prosenttia ja maaliskuun erittäin todennäköisen 0,50 prosenttiyksikön koronnoston jälkeen 3,00 prosenttia.
Toisin sanoen on lähes varmaa, että keskuspankki jatkaa rahapolitiikan kiristämistä ainakin toukokuussa ja kesäkuussa. Nordea odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä toukokuussa ja 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuussa.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa. Tämän seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
”Arvioni on, että EKP nostaa maaliskuun jälkeen ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä toukokuussa ja saman verran kesäkuussa. Sen jälkeen mahdolliset koronnostot riippuvat hyvin paljon riippuu siitä, mikä on talouden kokonaiskuva kesän alussa”, sanoo finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
EKP:n hintavakaustavoitteen mukaan euroalueen inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Viime kuukausien aikana kokonaisinflaatio euroalueella on hidastunut, mutta pohjainflaatio kiihtyi tammikuussa 0,1 prosenttiyksikköä 5,3 prosenttiin.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde korosti viime viikolla, että rahapoliittiset päätökset tehdään aina uusimpien käytössä olevien tietojen perusteella. Päätöksiin vaikuttaa myös EKP:n ekonomistien laatima suhdanne-ennuste, joka julkaistaan niin ikään maaliskuussa.
