Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Nyt, vuosi sodan alkamisen jälkeen, loppulasku Helsingin pörssissä listatuille yhtiöille alkaa hahmottua. Suomalaisyhtiöiden sotaan liittyvät alaskirjaukset ja tappiot nousevat miljardeihin euroihin.
HS:n selvityksen perusteella alaskirjaukset ja tappiot ovat nykytiedon valossa vähintään lähes 4 miljardia euroa.
Painavin yksittäinen isku osui energiayhtiö Fortumiin. Fortum investoi Venäjälle vuosien varrella yli viisi miljardia euroa.
Fortum tehnyt tähän mennessä 1,7 miljardin euron alaskirjaukset Venäjä-yksikköönsä, ja yhtiö arvioi Venäjän-toimintojensa nykyarvoksi vajaat kaksi miljardia euroa.
Fortum on Venäjä-yksikkönsä kanssa pattitilanteessa: Yhtiö haluaisi myydä Venäjän-toimintonsa, ja tiettävästi ostajaehdokkaitakin on löytynyt. Venäläisten voimaloiden myynnistä päättää lopulta Venäjän presidentti Vladimir Putin, eikä myyntilupia ole kuulunut.
Fortumin lisäksi moni muukin suomalaisyhtiö odottaa viranomaisten lupia Venäjän yritysmyynneille, mutta Fortumin omistukset ovat luonteeltaan erityisen poliittisia: energia-ala on Venäjällä valtion suorassa ohjauksessa, ja Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio.
Suorien Venäjä-sijoitusten lisäksi Fortum sai iskuja Saksasta, kun sen saksalainen tytäryhtiö Uniper luhistui Venäjän hyökkäyksen seurauksena.
Uniper oli tehnyt pitkäaikaisia kaasunostosopimuksia venäläisen Gazpromin kanssa. Sopimuksista huolimatta Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Saksaan viime kesänä, minkä seurauksena Uniperin tappiot paisuivat hallitsemattomasti. Pahimmillaan Uniperin tappiotahti nousi jopa satoihin miljooniin euroihin päivässä. Kaikkiaan se teki viime vuonna 19 miljardin euron tappiot.
Fortum myi Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle vuoden lopulla noin 500 miljoonalla eurolla. Samalla Fortum kirjasi Uniper-omistuksistaan noin kuuden miljardin euron tappiot.
Fortum on ainoa suomalaisyhtiö, jonka Venäjään liittyvät alaskirjaukset ja tappiot lasketaan miljardeissa euroissa. Lukuisat Helsingin pörssin yhtiöt ovat sen sijaan kertoneet yli sadan miljoonan euron alaskirjauksista sotaan liittyen.
Fortumin jälkeen raskaimmat seuraukset Venäjän liiketoimista näyttää kantavan rakennusyhtiö YIT. Yhtiö kärsi Venäjä-siteiden katkaisemisen seurauksena noin 440 miljoonan euron takaiskun.
Myös Nokian Renkaat teki viime vuonna satojen miljoonien alaskirjaukset. Yhtiö kertoi vetäytyvänsä Venäjältä kesäkuun lopulla, neljä kuukautta sodan alkamisen jälkeen. Vetäytymispäätöksen yhteydessä Nokian Renkaat teki 300 miljoonan euron alaskirjauksen Venäjän-toimintoihinsa.
Nokian Renkaat aloitti rengastuotannon Venäjän Seuloskoissa vuonna 2005. Venäjän tehdas ja halpa ruplan kurssi olivat vuosien ajan Nokian Renkaiden tärkeitä kilpailuvaltteja. Suurin osa Nokian Renkaiden henkilöautorenkaista valmistettiin Venäjällä, ja Venäjän tuotannosta enemmistö vietiin Venäjältä muualle.
Suuresta alaskirjauksesta huolimatta Nokian Renkaat voi saada ison osan Venäjä-investoinneistaan takaisin.
Yhtiö tiedotti Venäjän-toimintojensa myynnistä lokakuussa. Ostajaehdokas on Tatneft, yksi Venäjän suurimmista öljy- ja kaasuyhtiöistä. Tatneftin suurin omistaja on Tatarstanin tasavalta eli käytännössä Venäjän valtio.
Kaupan velaton arvo on noin 400 miljoonaa euroa, mutta myyntiprosessi on kesken. Kauppa vaatii vielä viranomaisten hyväksyntöjä, eikä lopullinen hintakaan ole varma.
Suuryhtiöistä muun muassa Kone, Nokia ja Nordea ovat kertoneet euroissa mitattuna suurista alaskirjauksista Venäjään liittyen. Kone on tehnyt 45 miljoonan euron alaskirjaukset ja varaukset Venäjän ja Ukrainan toimintoihin.
Nokia on tehnyt 104 miljoonan euron varauksen ja Nordea kertonut 76 miljoonan euron suuruisista luottotappioista Venäjään liittyen. Yhtiöiden mittaluokan huomioon ottaen Koneen, Nokian ja Nordean Venäjään liittyvät alaskirjaukset ovat kuitenkin vaatimattomia.
Lukuisat pienemmät suomalaisyhtiöt ovat kärsineet sodan vuoksi suhteellisesti suuria takaiskuja.
Juomayhtiö Olvi yritti myydä Valko-Venäjän tytäryhtiötään, mutta Valko-Venäjän uudet lait pysäyttivät myyntisuunnitelmat marraskuussa. Olvi on tehnyt 35 miljoonan euron alaskirjauksen Valko-Venäjän toimintoihin liittyen. Lisäksi Olvi kertoi vastikään, että Valko-Venäjän valtion valvontakomitea määräsi sen tytäryhtiölle 12 miljoonan euron sakon yhtiöön tehdyn ”tarkastuksen” seurauksena. Olvi on vienyt asian oikeuteen.
Venäjä oli vielä ennen sotaa suurin vientimarkkina metsäkoneita valmistavalle Ponsselle, mutta yhtiö lopetti viennin maahan heti hyökkäyksen jälkeen maaliskuussa. Ponssellakin tytäryhtiön myynti on lupia vaille valmis.
Monialayhtiö Aspolla on kaksi itämarkkinoilla toimivaa tytäryhtiötä: raaka-aineita jakeleva Telko ja tukkukauppa Leipurin. Aspo suunnittelee näiden Venäjän-toimintojen myyntiä ja on tehnyt niihin liittyen 14,5 miljoonan euron alaskirjaukset.
Raisiolla Venäjä vastasi aiemmin noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Raision toiminta Venäjän puolella oli kuitenkin itsessään varsin pienimuotoista, ja siten yhtiö pääsi irti Venäjän-toiminnoista lopulta kohtuullisen pienin takaiskuin.
Öljynjalostaja Nesteen ydinbisnes oli vuosikymmenien ajan venäläisen raakaöljyn jalostus. Neste lopetti venäläisen öljyn jalostamisen viime vuoden aikana. Vaikka öljy vaihtui urals-öljystä toisenlaatuiseksi, Neste teki loppuvuonna erinomaista tulosta perinteisellä öljynjalostuksella.
Yksi sodasta eniten kärsineistä suomalaisyhtiöistä on lentoyhtiö Finnair. Yhtiö oli juuri toipumassa koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti uudestaan yhtiön toiminnan.
Finnair on tehnyt Venäjän takia alaskirjauksia yhteensä lähes 150 miljoonalla eurolla.
Sodan vaikutus Finnairin liiketoimintaan on kuitenkin huomattavasti suurempi. Venäjä sulki pian hyökkäyksensä jälkeen ilmatilansa länsimaisilta koneilta. Sen seurauksena Finnairin Aasian liikenteeseen nojaavalta strategialta katosi käytännössä hetkessä pohja.
Venäjän ilmatilan kierron seurauksena Finnairin polttoaine-, huolto-, henkilöstö- ja navigointikulut ovat kasvaneet. Yhtiön mukaan vaikutusten tarkka laskeminen on ”jopa mahdotonta”, sillä myös koronavirus on vaikuttanut ilmantilan sulun tapaan Finnairin Aasian-reitteihin.
Hyvää tulosta pakotteista huolimatta
Monet suomalaisyhtiöt tekivät viime vuonna Venäjällä erinomaista tulosta, sodasta ja pakotteista huolimatta.
Miljardiluokan alaskirjauksista ja Uniper-katastrofista huolimatta Fortum teki viime vuonna vahvaa tulosta Venäjän markkinoilla. Fortumin Venäjä-yksikkö teki tammi-syyskuun aikana 185 miljoonan euron liikevoiton, mikä ylitti hieman vuotta edeltävät luvut.
Fortumin Venäjällä tekemä tulos on kuitenkin yhtiölle laiha lohtu, sillä pakotteiden vuoksi se ei voi siirtää Venäjä-yksikön rahavaroja länteen. Lisätietoa Fortumin Venäjä-yksikön tuloskunnosta saadaan torstaiaamuna, kun Fortum julkistaa loka–joulukuun tuloksensa.
Nokian Renkaiden kannattavuus perustui vuosien ajan Venäjällä valmistettujen renkaiden tuontiin länsimarkkinoille. Tämä huomioon ottaen rengasyhtiön suoritus sodan aikana on ollut suorastaan häkellyttävän hyvä.
Nokian Renkaat ei juuri korosta asiaa, mutta tilinpäätöksen perusteella voi tulkita, että yhtiön tuloksenteko nojasi Venäjän-tehtaaseen vielä pitkään sodan alkamisen jälkeen.
Venäläisrenkaiden tuonti länsimarkkinoille pysähtyi heinäkuussa eli useita kuukausia Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Nokian Renkailla oli siten aikaa reagoida pakotteisiin, koska rengasviennin katkeaminen oli selvää jo aiemmin keväällä.
”Nopeutimme helmikuusta 2022 lähtien renkaiden siirtämistä lähemmäs asiakkaitamme, ja tämä työ jatkui siirtymäajan ja sanktiosäännöstön sallimissa puitteissa”, yhtiö kommentoi venäläisrenkaiden vientiä HS:lle sähköpostitse.
Nokian Renkaat teki vuonna 2022 yhteensä 221 miljoonan euron liikevoiton. Ilman Venäjän-yksikköä Nokian Renkaiden liikevoitto oli alle 18 miljoonaa euroa.
Kuvaavaa on, että rengasyhtiö teki tammi–kesäkuussa suuremman liikevoiton kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2021. Nokian Renkaiden tulos heikkeni vasta loppuvuoden aikana, kun rengaskauppa Venäjän ja lännen välillä päättyi.
Myös juomayhtiö Olvin Valko-Venäjän tytäryhtiö on erinomaisessa tuloskunnossa. Tytäryhtiön liikevaihto kasvoi Valko-Venäjällä yli 40 prosenttia ja liikevoitto yli 70 prosenttia vuoden 2022 aikana.
Olvin toimitusjohtajana tammikuuhun asti toiminut Lasse Aho perusteli Valko-Venäjän tulostehtailua viime syksynä Kauppalehdelle. Ahon mukaan tulosparannus oli osittain seurausta siitä, että Olvi laittoi Valko-Venäjän yhtiötään ”myyntikuntoon”.
