Markus Rauramolla on takanaan vaiherikas vuosi. Kiireinenkin, jopa suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan mittapuulla.
Vuoden 2021 lopulla kaasun markkinahinnat nousivat odotettua korkeammiksi, ja Rauramon johtaman Fortumin omistama saksalainen kaasujätti Uniper kaipasi markkinoiden vakuusvaatimuksiin lisärahoitusta. Vuodenvaihteen jälkeen Fortum laittoi likoon yhteensä kahdeksan miljardia, puolet lainaa ja puolet lainantakausta.
”Silloin ajatus oli se, että kyse on vielä normaaleista vakuusvaateista ja pääoma palautuu, kun sopimukset erääntyvät.”
Sen jälkeen normaalia saatiin odottaa pitkään. Kenties juuri tähän maaliskuun alun päivään Fortumin pääkonttorille Espoon Keilaniemeen. Aiemmin aamulla Fortum oli julkistanut viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloksensa sekä yhtiön uudistetun strategian.
Lue lisää: Hyvästit Venäjälle ja osinkopolitiikka uusiksi – näin Fortum aikoo uudistua
Fortumin uusi strategia vastasi hyvin pitkälti odotuksia. Monien mielestä se oli jopa itsestäänselvä.
Rauramo kuitenkin korostaa, että yhtiölle nyt valittu suunta olisi ollut edes kahta vuotta aiemmin kaikkea muuta kuin itsestään selvä.
Viime vuoden kriisien jälkeen Euroopassa ei Rauramon mukaan voi enää olettaa, että energiayhtiöiden asiakkaat voisivat rakentaa tuotantonsa tai investointinsa kaukaa tulevan tuontienergian varaan.
”Nyt asiakkaat eivät voikaan olettaa, että ne saavat kaiken tuotantoonsa tarvittavan energian ostettua pörssistä sellaisella hinnalla, joka on ennakoitavissa.”
Myös energiaa ostavien yritysten ilmastotavoitteet ovat parissa vuodessa konkretisoituneet.
”Päästöttömän, joustavan ja luotettavan sähkön tekeminen voi tuntua nyt meille luontevalta, mutta ei ollut lainkaan itsestään selvää, että sille tulee olemaan kysyntää sellaisella hinnalla, joka on meille hyvä.”
Rauramo nousi Fortumin toimitusjohtajaksi kesällä 2020, ja yhtiö uusi strategiansa saman vuoden joulukuussa. Hän toteaa olevansa vastuussa yhtiön toimista siitä eteenpäin.
”Se oli meidän ja minun strategiani silloin, ja niiden linjausten pohjalta on menty eteenpäin. Jälkeenpäin katsoen se, mihin ei osattu varautua, oli se, että Venäjä aloittaa hyökkäyssodan ja lopettaa kaasunviennin, jota se oli tehnyt siihen asti 50 vuotta. Se oli asia, joka ylitti meidän arviointikyvyn.”
Rauramon mukaan Uniperin menettäminen kokonaan alkoi hahmottua, kun kesällä neuvoteltu ensimmäinen sopimus ei riittänytkään.
Rauramo sanoo, että Venäjän aloittaman sodan vaikutukset konkretisoituivat Fortumissa vaiheittain. Fortum kertoi jo pian sodan alkamisen jälkeen keskeyttävänsä investoinnit Venäjälle. Toukokuussa se kertoi vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta.
”Sen verran yhtiön pitääkin miettiä, mitä ne asiat tarkoittavat ja kuunnella eri intressiryhmiä”, Rauramo sanoo.
Kesäkuussa Venäjä alkoi kiristää vuosikymmeniä luotettavasti Saksaan kulkenutta kaasuhanaa, ja Uniperin todelliset vaikeudet alkoivat. Valtavia päivätappioita tehnyt yhtiö päätyi lopulta joulukuussa Saksan valtion haltuun. Fortum joutui hyväksymään yli viisivuotiselta Saksan reissulta noin kuuden miljardin euron tappion.
Rauramon mukaan Uniperin menettäminen kokonaan alkoi hahmottua, kun kesällä neuvoteltu ensimmäinen sopimus ei riittänytkään ja yhtiö joutui toisen kerran neuvottelupöytään Saksan kanssa.
Jo kesällä oli kuitenkin selvää, että Fortumin Uniperin ympärille tekemät suunnitelmat eivät tulisi toteutumaan.
”Silloin oli selvää, että Fortumista ei tulisi ainakaan helpoimman kautta Uniperin sataprosenttista omistajaa.”
””Se, mihin ei osattu varautua, oli se, että Venäjä aloittaa hyökkäyssodan ja lopettaa kaasunviennin.”
Neuvottelut Uniperin kohtalosta olivat pitkät ja saivat paljon mediahuomiota. Rauramon nimi ja kasvot tulivat muutamassa kuukaudessa kansalle tutuiksi.
Hän ei kuitenkaan valita. Julkisuus ja tiukatkin kysymykset kuuluvat suuren energiayhtiön johtajan toimenkuvaan, Rauramo sanoo.
”Sitä en ole kokenut lainkaan raskaaksi. Kun tilanne oli vaikea ja sähkön tai kaasun hinnat olivat korkealla, niin ajattelin, että tilannekuvan luominen kaikille on sellainen asia, jota Fortum ja minä voimme tehdä.”
Kritiikkiäkin on tullut. Venäjän ja Uniperin riskien konkretisoitumisen lisäksi tyytymättömiä on oltu esimerkiksi Fortumin viime syksynä valtiolta saamaan tiukkaehtoiseen hätälainaan, jota etenkin monet piensijoittajat kritisoivat.
Lue lisää: Raivostuneet piensijoittajat ryöpyttivät Fortumin johtoa yhtiökokouksessa
Rauramon mukaan valtaosa hänen saamastaan kritiikistä on ollut hyvin asiallista. Ja jopa aiheellista.
”Uniper-kaupasta syntyi iso tappio. On ymmärrettävää, että siitä tulee kritiikkiä. Korkeista sähkönhinnoista tulee kritiikkiä, sekin on ihan selvää. Ei ole kestävää, jos sähkö maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin on totuttu.”
”Jo kesällä oli selvää, että Fortumin Uniperin ympärille tekemät suunnitelmat eivät tulisi toteutumaan.
Venäjältä Fortum on kertonut lähtevänsä, se on selvää. Lähdön aikataulu ei kuitenkaan ole, sillä Fortumin liiketoimintojen myynti vaatisi Venäjän hallinnon hyväksynnän.
Rauramon mukaan kiinnostusta Venäjän-liiketoimintoihin on ollut, mutta aikataulua mahdolliselle myynnille hän ei osaa antaa.
”Ne ovat hyviä voimalaitoksia ja tuulivoiman kehityshankkeita, joita meillä siellä on. Ne ovat hyvin investoituja, toimivat hyvin ja tuottavat hyvää tulosta.”
Uskotko todella, että Venäjältä on ylipäänsä mahdollista saada lupa liiketoimintojen myyntiin?
”Kyllä. Muutkin yhtiöt ovat myyneet Venäjän-liiketoimintonsa ja saaneet kaupat hyväksyttyä.”
Fortum kertoo uudessa strategiassaan kiristävänsä aiempia ilmastotavoitteitaan. Se kertoi jopa uusista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteista. Samalla yhtiö Rauramon johdolla korosti rooliaan pohjoismaisen teollisuuden päästöjen vähentämisessä.
”Meidän tuotantomme on päästötöntä ja joustavaa, ja meidän päästömme sekä vaikutus biodiversiteettiin ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla. Tässä asiassa haluamme olla edelläkävijä ja näyttää esimerkkiä.”
Kun suuri energiayhtiö puhuu ilmastotavoitteistaan, monet pyörittelevät silmiään. Kauniit strategiset linjaukset ja kunnianhimoiset puheet ovat yksi asia, yhtiön lopullinen toiminta toinen.
Rauramo yrittää parhaansa mukaan vakuuttaa, että hän ja Fortum ovat ilmastopuheissaan tosissaan.
"Pyrimme käymään hyvin aktiivista keskustelua ympäristöjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuuntelemaan hyvin tarkalla korvalla, mitä ne huolet ovat ja mihin suuntaan meidän pitäisi kehittyä niin, että löydämme tasapainon ihmisten, luonnon ja liiketoiminnan välillä. Olemme aidosti kiinnostuneita siitä keskustelusta ja kritiikistä, mitä meihin kohdistuu.”
Lue lisää: Fortum nopeuttaa polkuaan hiilineutraaliksi 20 vuodella
Uudessa strategiassa muuttuu myös Fortumin osingonjakopolitiikka. Aiemmin osinkopolitiikka oli maksaa ”vakaata ja ajan myötä kasvavaa osinkoa”. Jatkossa yhtiö jakaa osinkona 60–90 prosenttia vertailukelpoisesta tuloksestaan. Se tarkoittaa, että osinko voi myös laskea.
Rauramon mukaan muutos johtuu yhtiön uudesta rakenteesta. Kun Uniperin kaasuliiketoiminta ja Fortumin Venäjän liiketoiminnat ovat ulkona yhtälöstä, on yhtiön tulos entistä vahvemmin riippuvainen sähkön hinnasta Pohjoismaissa.
”Monta vuotta on ennustettu, että kun uusiutuvien käyttö lisääntyy, niin sähkön hinnan volatiliteetti kasvaa. Jos nyt sanoisimme, että osinko on vakaa, mutta meidän myymämme tuotteen hinta vaihtelee nyt paljon ja tulevaisuudessa mahdollisesti enemmän, nämä kaksi asiaa eivät olisi tasapainossa.”
”Rauramo yrittää parhaansa mukaan vakuuttaa, että hän ja Fortum ovat ilmastopuheissaan tosissaan.
Vaihteluvara osingonmaksussa jättää myös yhtiön johdolle pelivaraa mahdollisten investointien varalle.
Fortumin mukaan konsernin kasvuinvestoinnit ilman yritysostoja ovat vuosina 2023–2025 korkeintaan 1,5 miljardia euroa. Tähän sisältyvät jo käynnissä olevat investointihankkeet, kuten Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkaminen sekä tuulivoimahanke Närpiössä ja Kristiinankaupungissa.
Laajempia, suuria investointeja vaativia kasvuhankkeita yhtiö kertoo voivansa harkita uuden strategian seuraavassa vaiheessa.
Suurin kiinnostus kohdistunee Uniperin Ruotsissa omistamiin vesi- ja ydinvoimaloihin, joista Fortum saa tilaisuuden tullen tehdä tarjouksen ensimmäisenä.
Rauramon mukaan ydin- ja vesivoima kiinnostavat kyllä yhtiötä, mutta tietyin reunaehdoin.
”Tarkastelemme tätä sitä kautta, että taseen pitää olla kunnossa, meillä pitää olla mahdollisuus kasvaa ja maksaa hyvää osinkoa. Kuinka paljon voidaan velkaantua? Jos tekisimme jonkin yritysoston, sen pitäisi pysyä näissä raameissa ja täyttää meidän tuottovaatimuksemme.”
Fortumilla ei Rauramon mukaan ole myöskään mitään näkymää siihen, että Uniper tai Saksan hallitus olisivat laittamassa Ruotsin voimaloita myyntiin.
Palataan vielä Rauramoon itseensä. Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti tammikuun lopulla yhtiön hallituksen kokoonpanoon isoja muutoksia, muun muassa puheenjohtajan vaihtamista.
Lue lisää: Fortumin hallituksen puheenjohtaja menee vaihtoon – Tuppurainen ei ota kantaa Rauramon kohtaloon
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ei tammikuun lopulla suostunut ottamaan kantaa Rauramon asemaan, vaan sysäsi vastuun toimitusjohtajan valinnasta uudistetulle hallitukselle.
Millaisena Rauramo itse pitää asemaansa energiayhtiön johdossa?
”Keskityn siihen, että teen parasta mahdollista työtä.”
Haluatko jatkaa Fortumin toimitusjohtajana?
”Olen erittäin motivoitunut jatkamaan ja sitoutunut työhön. Tämä on hieno yhtiö, ja on todella hienoa saada olla tässä mukana.”
