Asuntojen hintalasku jatkui tammikuussa ympäri Suomea. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Suomessa 5,3 prosenttia viime vuoden tammikuusta ja 2,4 prosenttia joulukuuhun verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Joulukuusta laskua tuli 1,6 prosenttia edellisestä kuukaudesta.
Suurista kaupungeista hinnat laskivat eniten Oulussa, Vantaalla ja Helsingissä. Tampereella hinnat eivät juuri muuttuneet tammikuusta 2021.
Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 5,8 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 3,9 prosenttia tammikuuhun 2022 verrattuna.
Myös Suomen suurimman asuntolainoittajan OP-ryhmän tilastot kertovat asuntokaupan hiljentymisestä. Hintojen lasku oli hieman nopeampaa kuin odotimme, kirjoittaa OP-ryhmän asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Joona Widgrén kommentissaan.
”Kauppamäärillä mitattuna tämä oli 2015 alkaneen tilastoinnin jälkeen heikoin kuukausi niin Pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Asuntokauppa onkin jatkanut heikkoa vetoa. Täytyy toki muistaa, että tammikuu on tyypillisesti heikoin asuntokauppakuukausi”, Widgren kirjoittaa.
Suomen Pankki kertoi tiistaina, että tammikuussa nostettiin poikkeuksellisen vähän uusia asuntolainoja. Uusia asuntolainoja nostettiin tammikuussa noin 847 miljoonalla eurolla. Määrä on matalin 20 vuoteen. Edellisen kerran lainoja nostettiin nykyistä vähemmän tammikuussa 2003, jolloin uusia asuntolainoja nostettiin 810 miljoonalla eurolla.
Keskiviikkona OP puolestaan kertoi, että helmikuu toi asuntovelallisille koko euribor-korkojen historian voimakkaimman korkokustannusten nousun.
Niillä suomalaisilla, joilla korontarkistuspäivä osui helmikuulle, asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor pomppasi keskimäärin 3,7 prosenttiin. Viime vuonna vastaavaan aikaan asuntovelalliset joutuivat maksamaan lainoista vain marginaalia. Markkinoiden mukaan pahin on asuntovelallisen kannalta vielä edessäpäin.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich huomautti keskiviikkona Twitterissä, että vuoden euriborin nousuvauhti on ollut historiallisen nopea.
”Nopeaa on ollut korkojen nousu. Tänään tuli taas uudet huiput 12 kk:n euriborissa, ja nelonen lähestyy. Vuodessa nousua on tullut yli neljä prosenttiyksikköä. Ennen tätä noususykliä kyseinen korko on parhaimmillaan noussut euroaikana vuodessa vain reilut kaksi prosenttiyksikköä”, hän kirjoitti.
Keskiviikkona vuoden euribor noteerattiin 3,745 prosenttiin.
Korkojen raju nousu vaikuttaa asuntomarkkinaan kauppaa hidastavasti.
"Asuntomarkkinoiden meno on tällä hetkellä todella aneemista”, Widgrén kirjoittaa.
Widgrénin mukaan on mahdollista, että hintojen lasku luo kehän, jossa odotus hintojen laskusta pidentää asuntokaupan alhoa.
Moni saattaa lykätä kauppoja, sillä oletuksella, että hinnat laskevat entisestään. OP:n nykyennusteiden valossa kauppa ei ole merkittävästi piristymässä lähiaikoina.
Widgrén arvioi, että hinnat lähtevät jossain vaiheessa taas nousuun, mutta siihen kuluu hänen mukaansa vielä aikaa.
”Pientä piristymistä voidaan nähdä, kun pahimmat kriisitalvipelot ovat hälvenneet, ja korkojen nousuun liittyvä epävarmuus hieman helpottaa. Selvempää käännettä saataneen kuitenkin odotella siihen, että korkojen nousuun on sopeuduttu, palkat ovat nousseet ja kompensoineet inflaatiota, ja talouden näkymä alkaa piristyä”, hän kirjoittaa.
Koronavuosien kaltaiseen asuntokauppabuumiin ei ole hänen mukaansa kuitenkaan paluuta.
"Kauppamäärät palaavat aikanaan normaaleille tasoilleen vähitellen, ilman kovin merkittävää tai äkillistä korjausliikettä. Tämä normaalitaso ei kuitenkaan tarkoita vuosien 2020 ja 2021 kauppamääriä, vaan uskon että palaamme pikemminkin sitä edeltävien vuosien tasolle.”
