Onko Suomi liian riippuvainen Kiinasta?
Näin väitti pääministeri Sanna Marin (sd) HS:n haastattelussa viime syksynä. Kysymys leimahti huomion keskipisteeksi Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa. Sen jälkeen Eurooppa on repinyt irti erityisesti energiasiteitään itänaapuriin.
Nyt Suomen ja Kiinan kauppasuhteita on selvitetty ulkoministeriön koordinoimassa selvityksessä, jossa todetaan Suomen kaupallisen riippuvuuden Kiinasta olevan laaja-alaista. EU-maiden joukossa Suomi on Kiina-riippuvuudessaan keskitasoa.
”Kiina-riippuvuudessa on siis kyse laajasta, koko Eurooppaa koskevasta asiasta”, sanoo Kiinan kaupallistaloudellisista asioista vastaava ulkoasiainsihteeri Teemu Laakkonen ulkoministeriöstä.
Riippuvuussuhde on olemassa, mutta ”kaikki kaupallinen riippuvuus ei ole haavoittavaa”, selvityksessä todetaan. Raportissa kuitenkin korostetaan varautumista ja riskien hajauttamista, koska tilanteet voivat muuttua nopeasti arvaamattomassa geopoliittisessa toimintaympäristössä.
Tällä hetkellä ei selvityksen mukaan ole näköpiirissä häiriötekijöitä, jotka muuttaisivat Suomen ja Kiinan nykyisiä kauppasuhteita.
Useimmiten kaupan riippuvuussuhteet hyödyttävät molempia osapuolia, sanoo kansainvälisestä kaupasta ulkoministeriössä vastaava alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti.
”Kannustamme yrityksiä jatkamaan toimitusketjujensa arviointia mahdollisten kaupan häiriötilanteiden varalle. Samaan aikaan Kiinan-viennissämme on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia”, Vaskunlahti sanoo.
Todennäköisin häiriötekijä Suomen ja Kiinan välisessä kaupankäynnissä olisi selvityksen mukaan taloudellinen tai logistinen. Näin oli esimerkiksi koronapandemian alussa vuonna 2020 ja Suezin kanavan tukkeutumisen aikaan vuonna 2021.
Poliittisen kriisin tai konfliktin vaikutuksia taas voisi olla vaikeampi ennakoida.
”Hyvätkään kahdenväliset suhteet eivät suojele Suomea merkittävien vastoinkäymisten sattuessa kohdalle”, selvityksessä todetaan.
Jos Kiinan-kauppaan, erityisesti tuontiin, syntyisi akuutti katkostilanne, vaikutus Suomen talouteen olisi huomattava. Suorien ja epäsuorien vaikutusten laskeminen kansantalouden kannalta vaatisi selvityksen mukaan erillisiä selvityksiä.
Tulosten pohjalta suositellaan suomalaisten ja eurooppalaisten kriittisten raaka-aineiden tuotantovalmiuksien edistämistä ja yritysten kaupallisen resilienssin lisäämistä sekä Kiinan-viennin monipuolistamista.
Jos Kiina-kauppaan tulisi katkoksia, ne näkyisivät ensimmäisenä teollisuudessa ja kaupan alalla. Puutteita olisi ensin matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden, muiden sähkölaitteiden sekä akkujen ja paristojen saatavuudessa.
Tuontia ei olisi selvityksen mukaan mahdollista korvata pikaisesti varsinkaan, jos haasteita on samaan aikaan monissa maissa. Siksi ”on selvää, että näin keskeisten hyödykkeiden laajamittaiset tuotanto-ongelmat heijastuisivat nopeasti kansalaisten ja yritysten arkeen”.
Kiinan-liiketoiminnan arvo suomalaisyrityksille on selvityksen mukaan arviolta yli 20 miljardia euroa vuodessa.
Suomessa on noin 230 vientiyritystä, joiden tavaraviennin arvo Kiinaan ylittää miljoona euroa. Jonkinlaista kauppaa Kiinan kanssa tekee kaikkiaan 12 400 yritystä.
Kiinan-vienti ja tuonti ovat olleet kasvussa. Tavaratuonti Kiinasta oli viime vuonna Tullin alustavien tietojen mukaan 8,4 miljardia euroa, kun se kasvoi 27,6 prosenttia edellisvuodesta. Vienti Kiinaan kasvoi reilut 11 prosenttia neljään miljardiin euroon.
Kiinan tuonnin suora työllisyysvaikutus on arviolta 15 500 henkilötyövuotta ja viennin 6 800 henkilötyövuotta. Tuonnin epäsuora työllisyysvaikutus alihankintaketjujen kautta on suurempi. Työllisyysvaikutukset ovat suurimpia teollisuuden ja kaupan toimialoilla ja painottuvat kaupan aloilla selkeästi tuontiin.
Kiinan-tuonnista erityisen riippuvaiseksi katsottujen tuotteiden käyttö on yleisintä tekstiilien ja nahan valmistuksessa, sähkölaitteiden valmistuksessa ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa.
”Suoran hyödyketuonnin lisäksi Kiinasta tuleva tuonti kytkeytyy laajemminkin Suomen taloudelliseen hyvinvointiin.”
Suomalaisten tytäryhtiöiden liikevaihto Kiinassa kasvoi vuosina 2013–2020 reilusta 8 miljardista 13 miljardiin euroon. Selvityksessä todetaan, että näiden tytäryhtiöiden toimintaympäristön häiriöiden vaikutuksia Kiinan-kauppaan pitäisi selvittää erikseen.
Suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin ei selvityksen mukaan ole kohdistunut merkittäviä kiinalaissijoituksia.
Maailmanlaajuisesti Kiinaan liittyvä erityinen strateginen riippuvuus kohdistuu puolijohdekomponentteihin. Niiden saatavuus on tärkeää koko maailmantaloudelle, johon toimituskatkot voivat vaikuttaa nopeastikin.
”Puolijohteiden saatavuutta on pidetty kriittisenä kysymyksenä tilanteessa, jossa Taiwaninsalmella syntyisi konflikti. Tällaisesta kriisistä kärsisi lähes koko maailmantalous”, selvityksessä todetaan.