Nykypäivän työelämään voi olla vaikeaa sovittaa sääntöä, joka poikkeuksetta kieltäisi pomojen yhteydenotot työntekijöihin näiden vapaa-ajalla, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Anniina Virtanen.
Sdp on esittänyt lainmuutosta, joka kieltäisi työnantajia ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella. Tarkoituksena olisi puolueen mukaan ehkäistä työuupumusta.
Puolueen esitykset näyttävät koskevan ennen kaikkea tietotyötä tekeviä suomalaisia. Monissa ammateissa työajan ulkopuolella tulevat yhteydenotot ovat harvinaisia eikä etätyö ole mahdollista.
Anniina Virtanen
Virtanen sanoo näkevänsä positiivisena sen, että työhyvinvoinnista keskustellaan myös poliittisella tasolla vaalien alla.
”Mielenterveyssyistä ja työuupumuksesta johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvussa, joten nämä ovat merkittäviä asioita. Tarvittaisiin ratkaisuja psyykkisen kuormituksen kohtuullistamiseen. Ideasta on hyvä keskustella ja etsiä ratkaisuja”, Virtanen sanoo.
Hän kuitenkin pohtii, miten työnantajan yhteydenotot kieltävä laki säädettäisiin nykyiseen työelämään sopivaksi.
”Työajat ovat monessa työpaikassa aika liukuvia. Herää kysymys, mitä tämä tarkoittaisi erilaisissa työpaikoissa”, Virtanen sanoo.
Työajan liukuma voi olla hyvinkin lavea. Saisiko työnantaja ottaa yhteyttä vain liukuman ulkopuolella vai joinakin tiettyinä tunteina päivän aikana?
”Liukuvan työajan ajatus on tarjota joustonvaraa niin, että välillä voi tehdä pidempää päivää ja välillä lyhyempää”, Virtanen sanoo.
Laki ottaa jo huomioon sen, että työ ei saa aiheuttaa haittaa terveydelle. Työturvallisuuslaissa todetaan, että ”työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää”.
Virtasen mukaan fyysinen työturvallisuus osataan jo hallita paremmin, mutta psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen kanssa on parannettavaa.
Osalla työpaikoista on jo linjauksia ja käytäntöjä liittyen vapaa-ajalla tapahtuvaan viestintään ja siihen, miten työntekijöiden ei tarvitse olla tavoitettavissa.
”Kannustan tekemään yhteiset pelisäännöt esimerkiksi siihen, millä aikavälillä odotetaan vastausta eri kanavista tuleviin viesteihin ja milloin ei ole velvollisuutta seurata sitä viestintää”, Virtanen sanoo.
Monessa työpaikassa yhteisiä sääntöjä ei kuitenkaan vielä ole, Virtanen sanoo. Työntekijät saattavat myös omaehtoisesti seurata sähköposteja ja muuta työhön liittyvää viestintää varsinaisten työtuntien ulkopuolella.
Siksi tarvitaan keskustelua ja ehdotuksia, joiden tavoitteena on työuupumuksen vähentäminen.
”Jos vastuu jää yksittäisille työpaikoille, johdolle tulee aika iso vastuu.”
On vaikea arvioida, miten merkittävä ongelma juuri pomojen yhteydenotot työajan ulkopuolella on työuupumuksen kannalta. On kuitenkin selvää, että työn ja vapaa-ajan raja on joissain työtehtävissä häilyvä. Tärkeintä olisi turvata riittävä palautuminen ja työstä irrottautuminen.
”Työn ja vapaa-ajan eron hämärtyminen on kuormittava tekijä, joka tunnistetaan erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Jos ollaan jatkuvasti kiinni työasioissa viestinnän kautta, se estää palautumasta riittävästi”, Virtanen sanoo.
