Keravan Sorsakorvessa asuva Jukka Nissinen kävelee katon harjalla ja esittelee valokuvaajalle auringossa kiilteleviä aurinkopaneeleja.
”Suunta on aivan optimaalinen, melkein suoraan etelään eikä mikään oikein varjostakaan kattoa”, Nissinen kertoo.
Edellisenä päivänä 4,1 kilowatin tehoinen aurinkosähköjärjestelmä oli tuottanut jo 19 kilowattituntia sähköä, vaikka aurinko on maaliskuun alussa vielä matalalla.
Nissisen omakotitalon maakaasua käyttävä lämmitysjärjestelmä meni pikavauhtia remonttiin viime keväänä. Toukokuussa taloon asennettiin vesi-ilmalämpöpumppu ja marraskuussa aurinkopaneelit.
Tavallinen ilmalämpöpumppu talossa oli ennestään.
Vaikka Nissinen vietti talvella 2021–2022 kuukauden etelässä ja lämmitys toimi säästöliekillä, lämmityslaskut paisuivat. Tammikuussa maakaasulasku oli 456 euroa ja helmikuussa 386 euroa.
Maakaasu kallistui rajusti jo syksyllä 2021 eli paljon ennen Venäjän hyökkäyksen alkua. Venäjä alkoi vaivihkaa vähentää kaasun vientiä Eurooppaan kesällä 2021, ja talven tullen Keski-Euroopan kaasuvarastot olivat puolityhjiä.
Jo joulukuussa 2021, kun sää kylmeni, maakaasun hinta nousi parin viikon ajaksi ennen näkemättömiin korkeuksiin.
Se nosti kaasun hintaa myös maakaasulla kotiaan lämmittävillä suomalaisilla pientaloasujilla. Kuluttajien kaasun hinta seuraa usein Euroopassa noteerattavan TTF-kaasufutuurin hintaa jonkinlaisella viiveellä. TTF-hinta on maakaasulle vähän sama kuin Nord Pool -pörssihinta sähkölle.
Vaikka maakaasulämmitys on suhteellisen harvinainen, kaasulämmittäjiä on kuitenkin tuhansia.
”Se on keskittynyt tietyille paikkakunnilla. Paljon kaasulämmittäjiä on esimerkiksi Haminassa”, energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen sanoo.
Myös muun muassa Helsingissä ja Keravalla on asuinalueita, joissa pientalot on liitetty vuosikymmeniä sitten maakaasun jakeluverkkoon.
Paananen arvioi, että pien- ja rivitalojen kaasulämmittäjiä on Suomessa yhteensä kolmisentuhatta. Määrä tosin supistuu koko ajan, koska moni on vaihtamassa lämmitysmuotoa erilaisiin lämpöpumppuihin.
Jukka Nissisen lämmityslaskut olivat kuluneena talvena suuria, koska sähkösopimuksen hinta oli korkea. Sähkölaskuihin tulee kuitenkin automaattisesti tukea.
Tämän talven laskuihin vaihto ei auta, ja laskut ovat monilla todella suuria.
Helsingissä asuva kaasulämmittäjä, joka ei halua esiintyä nimellään, kertoo, että kuluneen talven kolmen kuukauden kaasulasku oli 2 469 euroa. Talvella 2021–2022 joulu–helmikuun lasku oli yhteensä 1 819 euroa.
Sähkölämmittäjille on luvassa suurimmillaan tuhansiin euroihin nousevia tukisummia kuluneen talven suurista sähkölaskuista. Sähkön ostajat ovat saaneet arvonlisäveroalen, verovähennyksen tai Kela-tukea ja vielä automaattisesti maksettavan suoran sähkötuen myöhemmin tänä keväänä.
Sen sijaan maakaasulla tai myöskään öljyllä tai pelleteillä lämmittäville ei ole luvattu mitään tukea laskujen maksuun, vaikka lämmitys on kallistunut samasta syystä kuin sähkö: Venäjän hyökkäyssodan takia.
Energiateollisuuden johtavan asiantuntijan Riina Heinimäen mukaan kellään ei ole oikein tarkkaa tietoa öljylämmittäjien määrästä, mutta on vähintään kymmeniätuhansia kotitalouksia, joiden päälämmitysjärjestelmä on yhä öljylämmitys.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön Riku Huttusen mukaan kaasun käyttäjien tuet eivät ole nousseet keskusteluissa esiin.
”Sähkötuet olivat poliittinen päätös. Ainakaan niissä pöydissä, joissa minä olen istunut, ei kaasun käyttäjien asemasta ole keskusteltu. Olemme toki pyrkineet varmistamaan, että kaasua on saatavilla”, Huttunen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastasi keväällä ja kesällä maksettavan sähkötuen valmistelusta.
Keravalainen Jukka Nissinen teki omat lämmitysratkaisunsa myös ulkopoliittisista syistä.
”Heti kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, panin kaasun poikki. Varaajassa on myös sähkövastus, ja käänsin sen lämpiämään sähköllä. Kalliiksi se tuli, mutta siinä oli myös sitä uhoa, että minähän en venäläistä kaasua osta”, Nissinen sanoo.
Hän tosin käyttää itänaapurista epäkorrektimpaa ilmausta.
Enää putkimaakaasua ei Venäjältä tule. Maakaasun hinta on myös romahtanut viime syksyn ja joulukuun huipuista, koska talvi oli koko Euroopassa leuto ja varastoissa on yhä paljon kaasua.
Kaasun hinta on silti yli kaksinkertainen verrattuna aikaan ennen energiakriisiä. Venäjä myi putkikaasua Eurooppaan niin halvalla, ettei entiseen hintatasoon välttämättä ole paluuta.
Maakaasu- ja varsinkin öljylämmitysjärjestelmiä vaihdetaan kovaa vauhtia vesi-ilma- ja maalämpöpumppuihin. Valtio tukee ely-keskusten kautta energiaremontteja, joissa hankkiudutaan eroon hiilidioksidipäästöjä tuottavista polttoaineista. Viime vuonna tuki laajeni öljystä maakaasulämmittäjiin.
Nissinenkin sai energiaremonttiinsa 4 000 euron tuen.
”Sillä sain maksettua aurinkosähköjärjestelmän. Vesi-ilmalämpöpumpun hankinta maksoi 12 500 euroa”, hän kertoo.
Hän on ratkaisuihinsa tyytyväinen, vaikka tänä talvena sähkö oli niin kallista, että lämmityslaskut olivat isoja. Lämpöpumput käyttävät sähköä huomattavia määriä.
Nyt sähkön hinta on laskenut ja suuren osan vuotta aurinkopaneelit tuottavat valtaosan tarvittavasta sähköstä. Aurinkosähkölle riittää käyttöä kesälläkin, koska pihalla on sähköauto.
”Minulla on nyt suuri into tähän hommaan. Juoksen koko ajan invertterille katsomaan, että paljonko se nyt tuottaa, ja pyyhin lumia pois paneeleilta”, Nissinen sanoo.
Jukka Nissinen katsoo aurinkosähköjärjestelmän invertteristä, paljonko paneelit tuottavat. Takana näkyy vesi-ilmalämpöpumppu.
Fakta
Monta sähkötukea
Valtio on päättänyt useista eri tukimuodoista sähkön käyttäjille. Ne koskevat vain sähköenergiaa, eivät siis sähkön siirtoa.
Sähköenergian arvonlisäveroa laskettiin väliaikaisesti kymmeneen prosenttiin normaalista 24:stä. Joulukuussa alkanut veroale on voimassa huhtikuun loppuun asti.
Kuluneen talven marras–helmikuun sähkölaskuille maksetaan suoraa sähkötukea, jonka määrä on puolet sähkölaskusta siltä osin kuin se ylittää 90 euroa kuukaudessa. Tuen enimmäismäärä on 700 euroa kuukaudessa. Tukea ei makseta, jos sähkö on maksanut alle 10 senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähköä ostanut saa tuen hinnasta riippumatta. Tuki maksetaan automaattisesti, eikä sitä tarvitse hakea.
Lisäksi tammi–huhtikuun sähkölaskuista voi tehdä verovähennyksen. Vähennyksen saa, jos neljän kuukauden sähkölaskujen yhteissumma on vähintään 2 000 euroa. Vähennys pitää itse hakea verottajalta. Lisätietoa vähennyksestä on verottajan sivuilla. Jos ei ole riittävästi tuloja, tukea voi hakea Kelalta.
Sähkötuen tai vähennyksen saaminen ei vaikuta toisen tukimuodon laskentaan.
