Koronakriisi kuormitti erityisesti naisvaltaisilla aloilla työskenteleviä ihmisiä, joiden ei ollut mahdollista siirtyä etätöihin. Myös esimerkiksi lapsiin kohdistuneet rajoitukset koettelivat äitejä enemmän kuin isiä.
Pandemian alussa kriisin ennustettiin johtavan tasa-arvon kehityksessä jopa roimaan takapakkiin. Näin ei tapahtunut. Kokonaisuudessaan koronakriisin vaikutusten sukupuolten tasa-arvoon todettiin olevan pelättyä pienemmät, vaikka sukupuolittuneita vaikutuksia onkin ollut.
Yksi myönteinen vaikutus kriisin tuomilla muutoksilla on huomattu olevan: etätyön tasa-arvoistuminen.
Ennen koronaviruspandemiaa miehet tekivät naisia useammin etätöitä, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela. Pandemian myötä mahdollisuudet ja suhtautuminen etätyöhön mullistuivat, ja etätyön tekeminen on yleistynyt myös naisten keskuudessa.
”Korostaisin, että Suomessa pandemian tuoma etätyö on tasa-arvoistanut etätyön tekoa entisestään”, Sutela sanoo.
Hänen mukaansa noin puolet suomalaisista työskentelee aloilla, joissa etätyö ei juurikaan ole mahdollista. Suomessa työmarkkinat ovat edelleen sukupuolittuneet. Tällaisia naisenemmistöisiä aloja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravintola-ala sekä kaupan ala. Miesten vastaavat lähityötä vaativat alat ovat teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljetusalalla.
”On hienoa, jos sekä naisilla että miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet etätyöhön. Naisilla työajat ovat perinteisesti joustaneet vähemmän, joten on hyvä, jos tilanne tasaantuu”, Sutela sanoo.
Kansainvälisen vertailun pohjalta voidaan Sutelan mukaan sanoa, että Suomi on yhteiskuntana ollut keskimääräistä valmiimpi siirtymään etätöihin. Naisten mahdollisuutta etätöihin onkin pidetty tärkeänä tekijänä siinä, miten naisten työllisyys kehittyi koulujen ja päiväkotien mentyä kiinni.
”Meillä infra on toiminut eikä naisten työllisyys kärsinyt niin paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa naiset jäivät pois työmarkkinoilta lastenhoidon vuoksi”, Sutela sanoo.
Suomalaiset naiset eivät siis joutuneet vetäytymään pandemian aikana pois työmarkkinoilta siksi, etteivät olisi voineet tehdä etätöitä. Monessa maassa lasten siirtyminen aiempaa enemmän kotioloihin pakotti myös naiset jäämään kotiin.
”Ylipäänsä Suomessa etätyö on toteutunut hyvin sukupuolten tasa-arvon kannalta. Kaikkialla ei ole näin.”
Korona-aikana naiset kertoivat miehiä useammin olevansa erittäin tyytyväisiä etätyön sujumiseen. Valtaosa näiden sukupuolten edustajista oli vähintään melko tyytyväisiä etätöihin.
Keväällä 2021 etätöitä tehneistä yhdeksän kymmenestä halusi jatkaa etätöitä myös pandemian jälkeen. Naiset toivoivat miehiä useammin voivansa tehdä etätöitä suurimman osan työajastaan.
Sutela oli mukana ”Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa” -hankkeessa, jossa selvitettiin muun muassa kriisin vaikutusta naisten ja miesten työoloihin. Hankkeen raportti julkistettiin viime toukokuussa. Sen mukaan tyytyväisyys työn ja perheen yhteensovittamiseen oli etätyön yleistymisen myötä pidemmällä aikavälillä lisääntynyt.
Selvitysten pohjalta merkittävä tyytyväisyyteen vaikuttava asia erityisesti lapsiperheissä on ollut työnantajan ja esihenkilöiden suhtautuminen kotona työskentelyyn.
Niille naisille, joiden ei ollut koronakriisin aikana pakko jäädä lähitöihin, etätyömahdollisuus saattoi lisätä työelämän joustoa ja tyytyväisyyttä työoloihin. Pandemian alun poikkeusolojen jälkeen perheiden ajankäyttöä koskevat ristiriidat ja sekä tunne kotiasioiden laiminlyönnistä vähentyivät etenkin etätyötä tekevillä.
Korona-aikana tehdyissä kyselyissä vuonna 2021 erityisesti pienten koululaisten äitien tyytyväisyys oli lisääntynyt. Arjen pyörittäminen etätöiden ohella helpotti kuormitusta. Toisaalta näkemykset siitä, kuka tekee enemmän kotitöitä, erkanivat kriisin aikana pariskunnissa aiempaa kauemmaksi toisistaan.
Etätyön myönteiset vaikutukset liittyvät enimmäkseen ylempien toimihenkilöiden työntekoon. Työntekijäammateissa tai naisvaltaisilla sosiaali- ja terveysaloilla tai palvelualoilla mahdollisuutta etätyöhön ei edelleenkään ole aiempaa enemmän, joten näillä aloilla etätyön tuomat hyödyt tasa-arvonäkökulmasta eivät näy.
Koronaviruspandemian aiheuttamat muutokset työelämässä, kuten etätyön yleistyminen, tapahtuivat myös poikkeuksellisen nopeasti.
Etätyön lisääntymisen ja hybridityöhön siirtymisen pitkän aikavälin vaikutukset esimerkiksi tasa-arvoon ja naisten asemaan työmarkkinoilla ovat vielä näkemättä.
Selvityksiä aiotaankin jatkaa, Sutela sanoo.
”Yksi kysymys on siinä, että kun tekee etätöitä, miten näkyy työpaikalla oikeissa tilanteissa oikeaan aikaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on uramahdollisuuksiin.”
