Pitkät kosteat lounaat ja konjakin voimalla takahuoneissa tehdyt bisnespäätökset ovat jääneet suomalaisessa liike-elämässä historiaan, kertovat HS:n haastattelemien yritysten ja järjestöjen edustajat.
Aihe on ollut viime päivinä esillä sen jälkeen, kun eri mediat uutisoivat elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) epäillystä alkoholinkäytöstä työaikana.
Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Pertti Hietaniemen mukaan yhtiön selkeä linja on se, että työaikana ei tarjota eikä käytetä alkoholia.
”Alkoholin käyttö työasioissa alkaa yleisesti olla historiaa. Se on mielestäni hyvin vähäistä tänä päivänä. Ajatuksemme on, että nykyajan työelämässä alkoholi ei ole työaikana tarpeellista. Myös ihmisten tottumukset ovat jo kääntyneet siihen suuntaan, että ei alkoholia kaivata työaikana.”
Samanlaista viestiä kertoo rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Juha Kostiainen.
”Lähtökohtaisesti meillä on tietysti täysin nollatoleranssi. Se tarkoittaa sitä, että työaikana tai töitä tehtäessä ei saa käyttää alkoholia tai olla alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.”
Tähän pääperiaatteeseen on Kostiaisen mukaan joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi työnantajan järjestämät juhlat kuten rakennusalalle tyypilliset harjannostajaiset järjestetään Kostiaisen mukaan tyypillisesti iltapäivisin. Jos juhlallisuuksissa tarjotaan alkoholia, ei töitä enää sen jälkeen tehdä.
”Työmaalle tai toimistolle ei mennä takaisin, jos ollaan juotu kaksi olutta juhlissa, vaan sitten se päivä päättyy siihen. Tästä ollaan äärettömän tarkkoja. Meillä se on totta kai myös tärkeä työturvallisuuskysymys”, Kostiainen kertoo.
Nesteen pääkonttorin harjannostajaiset Keilaniemessä vuonna 1975.
Metsä Groupin ohjeissa alkoholia voidaan tarjota henkilöstölle työajan ulkopuolella järjestettävissä tilaisuuksissa, mutta silloin tarjolla on Hietaniemen mukaan oltava myös runsaasti alkoholittomia vaihtoehtoja sekä ruokatarjoilu.
Hietaniemen mukaan olennaista on myös se, että tilaisuudella on selkeä alkamis- ja loppumisaika.
”Tilaisuudella on se agenda ja asialista, jonka vuoksi se on järjestetty. Sen jälkeen tilaisuus on päättynyt, ja henkilöiden vapaamuotoisempi aika alkaa.”
Suomalaisten työpaikkojen alkoholikulttuurit ovat muuttuneet vuosien saatossa monella tavalla. HS:n vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan muun muassa niin sanotut perjantaipullot ovat kadonneet työpaikoilta.
Kollegiaalisten perinteiden lisäksi alkoholilla on ainakin tarinoissa ollut osuutensa myös bisnesrattaiden voitelijana. Nykyisin alkoholilla ei yritysten edustajien mukaan ole juurikaan roolia liiketoiminnassa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Suvi Lahti-Leeve arvioi, että tilanne on muuttunut esimerkiksi parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
”Esimerkiksi sellaiset pitkät lounaat ovat vähentyneet huomattavasti. Ei ole enää ollenkaan yleistä, että siinä otettaisiin välttämättä lasillistakaan. Joskus toki saattaa näin olla.”
YIT:n Kostiaisen mukaan lasillinen viiniä asiakkaan kanssa vietetyllä lounaalla on sallittu, mutta töihin olisi hyvä tulla takaisin vasta sitten, kun lasillinen on haihtunut.
”Lähtökohtaisesti työssä ei olla alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta tavanomainen edustaminen tässä mielessä on hyväksyttyä.”
Myös Metsä Groupin Hietaniemi toteaa, että yhteydenpito asiakkaisiin ja yhteiset tilaisuudet ovat edelleen tärkeitä, sillä työ on pohjimmiltaan ihmisten välistä.
Hänen mukaansa työhön liittyviä asioita ei kuitenkaan nykyisin tehdä illan tunteina lasillisten ääressä, vaan normaalina työaikana ja ilman alkoholia.
”Maailma on muuttunut. Myös asiakkaat ja sidosryhmät haluavat pitää työt töinä ja vapaat vapaa-aikana. Se on ollut muutos, jonka olen työurani aikana nähnyt”, Hietaniemi sanoo.
EK:n Lahti-Leeve uskoo, että työelämän alkoholikulttuuri on muuttunut vähitellen.
”Työtahtikin on nykyisin nopeampi, joten siihenkin varmaan kiinnitetään enemmän huomiota. Tehokkaita työtunteja tarvitaan koko työpäivän ajan.”
””Tiedetään, että varsinkin jos on ongelmallista käyttöä, sitä ehkä vähän vähätellään itselleen.”
Omat ohjeensa yhtiöillä on myös siihen, jos työntekijällä on alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia.
Hietaniemen mukaan Metsä Group on panostanut erityisesti esihenkilöiden valmennuksessa siihen, että päihteistä johtuviin virhekäyttäytymisiin osattaisiin puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
YIT:n Kostiainen kertoo, että päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa myös työterveys otetaan tilanteeseen mukaan.
”Jos työntekijä tulee päihtyneenä töihin, hänet ohjataan kotiin ja tarvittaessa työterveyteen. Aina, jos on tällainen tapaus, se tarkoittaa työkyvyn arviointia ja varoitusta. Siinä ei ole mitään neuvotteluvaraa”, Kostiainen sanoo.
Erikoislääkäri Minna Majuri Työterveyslaitokselta kertoo, että merkkejä alkoholin liiallisesta käytöstä etsitään myös työterveydessä, esimerkiksi kysymällä asiasta terveystarkastuksissa.
”Tiedetään, että varsinkin jos on ongelmallista käyttöä, sitä ehkä vähän vähätellään itselleen. Luulen, että on vaikein asia tunnistaa omista elämäntavoistaan terveydelle haitallisia tai vaarallisia asioita.”
Majuri myös toteaa, että koronapandemia on kasvattanut huolia päihteidenkäytön havaitsemisesta työpaikalla, kun etätöissä olevien ihmisten luontaiset kontaktit toisiinsa vähenevät.
”Jos on haasteita elämänhallinnan kanssa, ne ovat saattaneet pahentua, kun esimerkiksi palavereissa voidaan olla ilman kameroita.”
