Asuntolainojen viitekorkojen ripeä nousu jatkui tiistaina. Suomen käytetyin viitekorko, vuoden euribor kohosi tiistaina jo yli 3,9 prosentin. Korko noteerattiin tiistaina 3,908 prosenttiin. Vielä maanantaina korko oli 3,859 prosentissa eli korko nousi päivässä 0,049 prosenttiyksikköä.
Korot ovat nousseet jälleen viimeisten viikkojen aikana todella ripeästi. Nousuvauhtia kuvaa se, että vielä kuukausi sitten vuoden euribor noteerattiin 3,435 prosenttiin. Korko on noussut kuukaudessa siis lähes 0,5 prosenttiyksikköä.
Tiistaina myös lyhyemmät markkinakorot nousivat. Puolen vuoden euribor nousi yli 3,4 prosenttiin ja kolmen kuukauden euriborkin läheni 3 prosentin rajaa. Puolen vuoden euribor noteerattiin 3,418 prosenttiin ja kolmen kuukauden euribor 2,920 prosenttiin.
Markkinakorkojen nousua on edeltänyt pohjainflaation ripeä nousu euroalueella. Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat kertoi torstaina, että euroalueen pohjainflaatio kiihtyi helmikuussa ennätyksellisesti 5,6 prosenttiin. Euroalueen pohjainflaatio ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä voimakasta.
Markkinat ovat odottaneet, että Euroopan keskuspankki (EKP) koettaa nitistää inflaation nostamalla talletuskorkonsa historiallisesti jopa neljään prosenttiin.
Viime viikolla myös EKP:n neuvoston jäsen, Belgian keskuspankin pääjohtaja Pierre Wunsch myönsi, että korkoja todella saatetaan nostaa näin korkeaksi, mikäli pohjainflaatio pysyy korkeana.
Maanantaina Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzman nokitti ja sanoi, että EKP:n on nostettava talletuskorkoaan yhteensä kahdella prosenttiyksiköllä neljän seuraavan EKP:n neuvoston kokouksen yhteydessä. Tällöin talletuskorko nousisi 4,5 prosenttiyksikköön.
EKP:n neuvosto tekee seuraavan kerran rahapoliittisia päätöksiä maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja heinäkuussa.
Saksalaiselle Handelsblattille puhunut Holzman sanoi, että talletuskorkoa on nostettava kussakin kokouksessa 0,5 prosenttiyksiköllä.
Holzman kuuluu Wunschin tavoin EKP:n rahapoliittisia päätöksiä tekevään neuvostoon. Hän on näkemyksiltään niin sanottu haukka eli hän korostaa rahapolitiikassaan inflaation pitämistä kurissa.
Tämä olisi historiallisen korkea taso, sillä aiemmin talletuskorko on ollut korkeimmillaan 3,75 prosentissa. Korko oli 3,75 prosentissa vuoden 2000 lopussa ja vuoden 2001 alussa.
