Bryssel
EU-komissio laajentaa jäsenmaiden mahdollisuuksia tukea omia yrityksiään ja teollisuuttaan. Kyseessä on EU:n tapa vastata Yhdysvaltain vihreää siirtymää tukevaan lainsäädäntöön, joka tunnetaan myös lyhenteellä IRA.
Komissio julkisti uudet säännöt torstai-iltana. Niitä pohjustettiin helmikuun EU-huippukokouksessa. Komissiolla on valtiontuissa yksinomainen toimivalta, eli mitään lainsäädäntökierroksia EU-parlamentissa tai jäsenmaissa ei enää tarvita.
EU:ssa on pelkona, että IRA:n takia yritykset alkavat mieluummin sijoittaa vihreät investointinsa Yhdysvaltoihin kuin Eurooppaan.
Tuoreimmat uutiset ovat kertoneet, että esimerkiksi Volkswagen suunnittelee akkutehdasta Yhdysvaltoihin, koska se laskee saavansa IRA:n ansiosta Yhdysvaltojen hallinnolta miljardien eurojen tuet.
Lue lisää: FT: Volkswagen kääntämässä selkänsä Euroopalle – akkutehdas ehkä Yhdysvaltoihin
Komission mukaan jäsenmaat voivat vuoden 2025 loppuun tukea vapaammin investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä uusiutuvaa energiaa tai edistää teollisuuden vähähiilisyyttä.
Esimerkiksi terästeollisuus on kovaa vauhtia vähentämässä hiilidioksidipäästöjään.
Uusissa säännöissä merkittävää on, että komissio sallii tuotantoon liittyvät investointituet nykyistä laajemmin. Nyt tuotantotuet on sallittu vain vähiten kehittyneillä EU-alueilla eli niin sanotuilla koheesioalueilla.
Tuotannolliset investointituet koskevat akkuja, aurinkopaneeleita, tuuliturbiineita, lämpöpumppuja, vedyn tuotannossa tarvittavia elektrolyysereitä ja hiilidioksidin talteenottoon liittyviä laitteita sekä niiden tuotannossa tarvittavia raaka-aineita.
Jäsenmaille tulee myös rajoitettu mahdollisuus vastata tukeen, jota yrityksille on luvattu EU:n ulkopuolella liittyen vihreään siirtymään. Tällainen ”matchingiksi” nimetty tuki on uutta.
Sitä voi antaa vain investoinneille, jotka sijoittuvat tietyille vähemmän kehittyneille alueille, tai useiden jäsenmaiden yhteisprojekteille. Matching-tuki ei saa johtaa jäsenmaiden keskinäiseen kilpailuun investoinnin sijaintipaikasta.
Suomella ei ole ollut mitään valtiontukien määräaikaisia yksinkertaistuksia vastaan, jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan hallitus on linjannut, että EU:n ei pitäisi vapauttaa investointitukia, joilla tuetaan yritysten tuotantoa. Pelkona on, että EU:ssa alkaa tukikilpailu, jossa pienemmät maat eivät pärjää.
EU on joustavoittanut valtiontukisääntöjä viime vuosina useaan kertaan. Ensin syynä oli koronapandemia, joka uhkasi kaataa yrityksiä, ja sitten Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut energiakriisi.
Seurauksena ovat olleet miljardituet yrityksille: pandemian takia yli 940 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan takia jäsenmaat ovat hyväksyttäneet toistaiseksi yli 670 miljardin euron valtiontuet, mutta kyseessä on vasta alustava summa.
Koronapoikkeukset päättyivät kesäkuussa 2022. Energiakriisin takia annettujen poikkeuksien oli tarkoitus olla voimassa vain tämän vuoden loppuun, mutta nyt vapaampaa valtiontukien jakoa jatketaan vuoden 2025 loppuun.
