Venäjän talouden taantuminen jatkuu eikä näköpiirissä ole valoisampia aikoja, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit.
Keskeinen kysymys on, miten Venäjä tulee lähiaikoinaan toimeen, kun sen Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia taloudellinen yhteistyö länsivaltioiden kanssa on loppunut.
”Venäjän talous sulkeutuu ja länsimaisen huipputeknologian hyödyntämisessä siirrytään vanhemman ja karkeamman teknologian hyödyntämiseen. Näkemyksemme on, että Venäjä varautuu pitkäaikaiseen konfliktiin ulkomaisten sijoittajien kanssa”, sanoo Suomen Pankin Venäjän talouteen erikoistunut neuvonantaja Laura Solanko.
Konflikti tarkoittaa sitä, että monet ulkomaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä sodan ja pakotteiden takia, mikä on aiheuttanut niille suuria taloudellisia tappioita. Päätös hyökätä Ukrainaan tarkoittaa Venäjän taloudelle merkittävää rakennemuutosta kohti omavaraistaloutta, Bofit arvioi.
Maanantaina julkaisemassaan uudessa ennusteessaan tutkimuslaitos arvioi Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna kaksi prosenttia.
Ennuste on verraten synkkä, sillä Venäjän keskuspankki arvioi talouden kasvavan tänä vuonna parhaassa tapauksessa prosentin tai supistuvan prosentin.
Viime vuonna Venäjän talous supistui ennakkotietojen perusteella 2,1 prosenttia, vaikka Euroopassa ja Yhdysvalloissa talous elpyi kohtalaisen rivakasti koronaviruspandemian pahimmasta vaiheesta.
Ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjän talouden ennakoitiin kasvavan noin 2,5 prosenttia viime vuonna. Ennusteisiin verrattuna Venäjän talous oli viime vuonna siis noin viisi prosenttia pienempi, mikä on Bofitin mukaan yksinkertaistaen sodan taloudellinen kustannus.
Bofitin ennusteen mukaan mukaan yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna. Sodan ja pakotteiden aiheuttama epävarmuus hillitsee edelleen kotitalouksien kulutusta.
Työttömyys pysyy yhä hyvin vähäisenä, koska sodan takia maastamuutto pysyy suurena ja yritykset välttävät suuri työpaikkojen vähennyksiä, koska niitä pidetään epäisänmaallisina.
Irtautuminen taloudellista yhteistyöstä länsivaltioiden kanssa tarkoittaa, että talouskasvun edellytykset ovat lähivuosina selvästi aiempaa heikommat.
Valtion painoarvo taloudessa kasvaa, koska etenkin viennin supistuminen jatkuu pakotteiden takia. Siksi valtio joutuu käyttämään pääasiassa energia- ja mineraalikaupasta aikoinaan rahastoimiaan tuloja talouden romahduksen estämiseen.
Julkisia varoja on tarvittu sekä suoraan sodasta aiheutuvien menojen kattamiseen että horjuvan talouden tukemiseen etenkin investointitukien, lainojen ja takausten avulla.
Venäjän talouspolitiikka on perustunut runsaat 20 vuotta siihen, että julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa, valuutta on vapaasti vaihdettavissa ja pääoman vapaa liikkuvuus on turvattu.
Venäjä hylkäsi nämä periaatteet hyvin pian aloittaessaan hyökkäyksen Ukrainaan. Rahoitusmarkkinat liki suljettiin ja pääoman siirtäminen ulkomaille kiellettiin.
Kun markkinoita avattiin uudelleen, länsimaisten sijoittajien varat oli jäädytetty, pörssiyhtiöiden liikevaihto oli puolittunut eikä rupla ollut enää vapaasti vaihdettava valuutta. Ulkomaisen pääoman paluuta ei enää edes suunnitella, Bofit arvioi.
”Taloudellisen yhteistyön loppuminen lännen kanssa tarkoittaa, että Venäjä täytyy tulla rahoituksessa, teknologiassa ja tutkimukseen perustuvassa osaamisessa toimeen pitkälti omin avuin. Venäjä on suljettu pois markkinoilta, joiden arvo on puolet maailman bruttokansantuotteesta”, Solanko sanoo.
Sodan jatkuminen edellyttää viime vuotta suurempia investointeja sotateollisuuteen. Samalla länsimaiden asettamat öljypakotteet ja markkinahintojen halpeneminen supistavat etenkin suurten energiayhtiöiden tulovirtaa.
Talouden niukkenevia resursseja eli työvoimaa ja pääomaa on Bofitin mukaan ohjattava aiempaa enemmän toimialoille, joiden tuottavuus on vähintään kyseenalaista.
Valtionvelan jatkuva kasvu taas voi merkittävästi vaikeuttaa yritysten rahoituksen saatavuutta ja hidastaa yksityisiä investointeja.
Keskuspankkirahoituksen lisääminen puolestaan kasvattaisi vaikeasti hallittavia inflaatiopaineita. Tästä syystä edessä voi olla Bofitin mukaan myös uusi talouskriisi.
Talouden arviointi ja ennustaminen on kuitenkin poikkeuksellisen vaikeaa, koska Venäjä on suistunut markkinataloudesta kohti sotataloutta. Pakotteiden aiheuttamat mahdolliset ongelmat on päätetty peitellä viranomaispäätöksillä ja valtion tukitoimilla.
