Kalifornialaisen Silicon Valley Bankin (SVB) kaatuminen vain kahdessa päivässä viime viikon lopulla oli yksi Yhdysvaltain historian suurimmista pankkiromahduksista.
Se on nostanut esiin huolen siitä, ovatko SVB:n kaatumiseen johtaneet ongelmat merkki laajemmasta riskistä maan pankkisektorilla.
Mistä on kyse?
Miten nykytilanteeseen päädyttiin?
Ennen viime vuotta markkinoilla vietettiin lähes kymmenen vuoden pituista nousukautta. Myös korot olivat pitkään poikkeuksellisen matalalla, eli raha oli epätavallisen halpaa.
Markkina kävi erityisen kuumana koronapandemian aikana, muun muassa poikkeuksellisen rajujen elvytystoimien vuoksi.
Silicon Valley Bank on ollut monien Piilaakson kasvuyhtiöiden ja riskirahoitusrahastojen luottopankki. Etenkin pandemian aikana pankin asiakaskunnan liiketoiminta oli vahvassa vedossa, ja monet parkkeerasivat kasvavat rahansa juuri SVB:n haltuun.
Vuonna 2021 pankin talletukset lähes kaksinkertaistuivat.
Pankkitoiminnan ydin on, että pankki lainaa tai sijoittaa asiakkailtaan saamansa talletusvarat eteenpäin. SVB sijoitti suuren osan nopeasti kasvaneista talletusvaroistaan Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoihin ja muihin valtion takaamiin velkakirjasijoituksiin.
Valtioiden, ja erityisesti Yhdysvaltojen, joukkolainat ovat pankeille pitkälti välttämätön ja käytännössä riskittömänä pidetty sijoituskohde.
Vaikka SVB:n ostamat joukkolainat ja velkakirjat olivat ja ovat hyvin matalariskisiä, niiden korot ovat silloisen korkotason mukaisesti melko matalia.
Toisin sanoen on hyvin epätodennäköistä, että SVB:n ostamaa velkaa ei sen juoksuajan päätteeksi maksettaisi korkoineen takaisin.
HS seuraa SVB:n romahduksen seurauksia hetki hetkeltä. Pääset mukaan tuoreimpiin käänteisiin täältä.
Mikä meni pieleen?
Maaliskuussa 2022 Yhdysvaltain keskuspankki Fed alkoi nostamaan ohjauskorkoa hillitäkseen tavoitetta kuumempana käyvää inflaatiota. Vuoden aikana se on nostanut ohjauskorkoa poikkeuksellisen rajusti 0–0,25 prosentin vaihteluvälistä nykyiseen 4,50–4,75 prosentin vaihteluväliin.
Ohjauskoron nostoilla on laaja vaikutus markkinoihin. Pankeista ei enää saa lainaa yhtä edullisesti ja yritysten investoinnit vähenevät. Talouskasvu hidastuu.
Korkotason nousu iskee tyypillisesti kasvuyrityksiin, jotka tarvitsevat ulkoista rahoitusta kasvunsa polttoaineeksi. Matalien korkojen aikana rahoituksen saaminen voi olla verrattain helppoa, mutta rahan hinnan noustessa myös sijoittajat ovat varovaisempia.
Kasvuyrityksistä ja niiden rahoittajista koostuva SVB:n asiakaskunta on näin ollen joutunut viime vuoden lopulta alkaen turvautumaan normaalia enemmän talletusvaroihinsa. Pankille se tarkoittaa talletusten hupenemista.
Samaan aikaan SVB:n edellisvuosina ostamien valtionlainojen ja muiden korkosijoitusten jälleenmyyntiarvo oli laskenut selvästi.
Korkojen noustessa aiemmin ostettujen matalampikorkoisten velkakirjojen markkina-arvo laskee, koska uutta vastaavan riskin velkaa on mahdollista ostaa korkeammalla tuotolla. Näin ollen vanhojen velkakirjojen hintaa on laskettava.
Pankille velkasijoitusten markkina-arvon laskeminen ei sinänsä ole ongelma, jos ne pidetään juoksuajan loppuun. Tappiota syntyy silloin, kun arvossa laskeneita velkakirjoja joudutaan myymään eteenpäin kesken juoksuajan.
Mitä tapahtui viime viikolla?
Viime keskiviikkona SVB ilmoitti, että se oli myynyt omistamiaan arvopapereita noin 21 miljardin dollarin edestä ja tehnyt myynnissä verojen jälkeen noin 1,8 miljardin dollarin tappion. Myydyt arvopaperit käsittivät käytännössä koko pankin myytävissä olevien arvopapereiden salkun.
The Wall Street Journalin mukaan pankin tavoite oli myyntien avulla palauttaa korkotuottojaan nykyiselle, korkeammalle tasolle sekä tuoda taseeseensa joustavuutta varautuakseen entisestään väheneviin talletuksiin ja rahoittaakseen lainausliiketoimintaansa.
Samalla SVB kertoi järjestävänsä nopealla aikataululla 2,25 miljardin dollarin osakeannin pääomansa vahvistamiseksi.
Torstaina pankin osakkeen arvo romahti noin 60 prosenttia. Osakkeen syöksylasku paitsi vaikeutti uuden pääoman keräämistä osakeannilla myös lisäsi pankin asiakkaiden hermostuneisuutta.
Piilaakson teknologiakuplassa yhtiöt johtajineen huolestuivat luottopankkinsa tilanteesta. Esimerkiksi miljardööri Peter Thielin sijoitusyhtiö kehotti portfolionsa yhtiöitä vetämään rahansa SVB:stä.
Verkossa toimivan työvoimasivusto Torren toimitusjohtaja Alexander Torrenegra kuvasi Twitterissä, kuinka huoli SVB:n tilanteesta alkoi nousta esiin yli 200 teknologiayhtiön perustajan viestiketjussa ja kuinka keskustelu kääntyi nopeasti rahojen vetämiseen ulos pankista.
Piilaakson teknologiayrittäjien paniikki johti talletuspakoon. Viranomaisten mukaan SVB:n asiakkaat yrittivät pelkästään torstaina nostaa pankista 42 miljardia dollaria.
Talletuspako kaataa käytännössä minkä tahansa pankin. Kun suuri joukko tallettajia päättää nostaa rahansa yhtä aikaa, pankki ei mitenkään pysty realisoimaan pitkäaikaisia lainojaan tai sijoituksiaan riittävän nopeasti.
Perjantaina kaupankäynti SVB:n osakkeilla keskeytettiin ennen osakemarkkinoiden avautumista ja lopulta Kalifornian rahoitusvalvontaviranomaiset kertoivat ottaneensa pankin haltuunsa.
Miksi juuri SVB kaatui?
Silicon Valley Bankista tekee erikoisen sen kapea asiakaskunta. Pankin ongelmien voi ajatella johtuvan pohjimmiltaan liian suuresta riskistä yhdellä toimialalla. SVB:n asiakaskunnan keskittyminen teknologia-alan kasvuyrityksiin ja niiden rahoittajiin oli pankin julki lausuttu ominaispiirre, mutta viime viikolla se koitui SVB:n kohtaloksi.
Jos asiakaskunta olisi monipuolisempi, yhden toimialan ongelmat eivät kaataisi koko pankkia.
SVB on suurin kaatunut pankki sitten vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin, mutta se ei ole toimialansa suurimpia yhtiöitä. Esimerkiksi Reutersin mukaan SVB oli viime vuoden lopulla Yhdysvaltain 16. suurin pankki. Sen tase on noin kolmasosa Nordean taseesta.
Se ei siis ole niin suuri, että sen kaatuminen itsessään aiheuttaisi laajempaa riskiä rahoitusjärjestelmälle.
Miksi koko pankkisektorista ollaan huolissaan?
Vaikka SVB:n kaatuminen tuskin aiheuttaa ketjureaktiota, on se nostanut markkinoilla huolen koko pankkisektorista.
Yksi syy markkinoiden hermoiluun saattaa olla, että SVB ei ollut viime viikolla ainoa ongelmiin ajautunut tunnettu yhdysvaltalaispankki. Kryptomarkkinan johtaviin pankkeihin kuulunut Silvergate nimittäin kertoi viime keskiviikkona lopettavansa toimintansa. Senkin ongelmien taustalta löytyy talletusten merkittävä vähentyminen.
Lue lisää: Kryptomarkkinan johtaviin pankkeihin kuulunut Silvergate suljetaan
Toinen syy laajemmalle huolelle on se, että SVB:n ongelma markkina-arvoltaan laskeneiden lainasijoitusten kanssa koskee monia muitakin pankkeja.
Talletussuojarahasto FDIC:n mukaan yhdysvaltalaisilla pankeilla oli viime vuoden lopussa yhteensä noin 620 miljardia dollaria niin sanottuja realisoimattomia tappioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, paljonko pankit tekisivät arvossa laskeneilla velkakirjoillaan tappiota, jos joutuisivat ne nyt myymään.
Kolmas syy markkinoiden hermoiluun on SVB:n romahduksen synnyttämä yleinen huoli talletusten turvallisuudesta. Moni kommentoija toivoi viikonloppuna julkisuudessa, että Yhdysvaltain valtio takaisi SVB:n ja muiden pankkien hallussa olevat talletukset kokonaan aiemman 250 000 dollarin talletussuojan sijaan.
Huolestuneiden kommenttien mukaan ilman talletussuojan nostamista luottamus pienempiin pankkeihin voisi laskea merkittävästi, mikä johtaisi varojen siirtämiseen jättimäisiin megapankkeihin, joiden valtio ei voi antaa kaatua.
Yhdysvaltain keskuspankki tiedotti varhain maanantaina Suomen aikaa aloittavansa 25 miljardin dollarin hätärahoituksen. Tarkoituksena on turvata pankkijärjestelmän toiminta muun muassa SVB:n kaatumisen aiheuttaman epävarmuuden keskellä.
Lisäksi Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti valtion vakuusrahaston Federal Deposit Insurance Corporationin (FDIC) takaavan, että kaatuneen SVB:n asiakkaat pääsevät käsiksi talletuksiinsa maanantain aikana.
Miten tilanne eroaa vuoden 2008 finanssikriisistä?
SVB:n romahdus on suurin pankin kaatuminen sitten finanssikriisin, mutta pankkisektorin tämänhetkiset ongelmat hyvin erilaisia kuin globaaliksi finanssikriisiksi vuonna 2008 kärjistyneet ongelmat.
Vuonna 2008 pankkien ongelmat johtuivat pohjimmiltaan niiden myöntämistä huonoista lainoista, joita jäi maksamatta asuntomarkkinoiden käännyttyä laskuun. Silloin pankit siis suoranaisesti menettivät ulos lainaamaansa rahaa. Ongelmaksi nousi pankkien vakavaraisuus.
Nyt huolet eivät koske pankkien vakavaraisuutta, vaan likviditeettiä. Pankit eivät siis ole menettäneet rahojaan, mutta talletuspaon sattuessa ne eivät pysty realisoimaan sijoituksiaan tarpeeksi nopeasti ja ilman merkittäviä tappioita.
Mitä viranomaiset tekivät?
Kuten aiemmin on kerrottu, Yhdysvaltain viranomaiset reagoivat pankkialan ongelmiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa.
Yhdysvaltain keskuspankki kertoi aloittavansa 25 miljardin dollarin hätärahoituksen pankkijärjestelmän toimintaa turvatakseen, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti valtion vakuusrahaston FDIC:n takaavan, että kaatuneen SVB:n asiakkaat pääsevät käsiksi talletuksiinsa maanantain aikana.
Viranomaiset sulkivat sunnuntaina myös newyorkilaisen Signature Bankin. Myös sen asiakkaille taataan kaikki näiden talletukset.
Valtion väliintulo talletusten pelastamiseksi oli monien mielestä välttämätön, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Talletuksien jättäminen ilman suojaa olisi voinut johtaa maanantaina laajempaankin talletuspakoon, kun ihmisten luottamus pankkijärjestelmään olisi horjunut.
Talletusten suojaaminen yli aiemman 250 000 dollarin rajan taas antaa markkinoille toisenlaisen viestin. Esimerkiksi S-pankin päästrategi Lippo Suominen kuvasi maanantaina Twitterissä rajattoman talletussuojan kannustavan sekä asiakkaita että pankkeja riskinottoon.
”Asiakkaan kannattaa jahdata korkeinta talletuskorkoa, kun valtio takaa pääomat. Pankki voi sijoittaa kovalla riskillä. Jos menee hyvin, pitää voitot, jos huonosti, valtio kuittaa talletukset”, Suominen kirjoitti.
