Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio hidastui Yhdysvalloissa helmikuussa.
Työministeriön tiistaina julkaiseman kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatiovauhti oli helmikuussa 6,0 prosenttia, kun se tammikuussa oli 6,4 prosenttia.
Energia kallistui viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 5,2 prosenttia, elintarvikkeet 9,5 prosenttia ja asuminen 8,1 prosenttia.
Tammikuuhun verrattuna energia halpeni 0,6 prosenttia, elintarvikkeet kallistuivat 0,4 prosenttia ja asuminen 0,8 prosenttia.
Nopeimmillaan inflaatiovauhti oli viime vuonna heinäkuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 9,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Ekonomistien ja keskuspankin tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio oli helmikuussa 5,5 prosenttia. Se on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari siksi, että siitä poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Pohjainflaatio mittaa paremmin kuluttajahintojen laaja-alaisuutta ja talouden pidemmän aikavälin inflaatiopaineita.
Kokonaisinflaation ja pohjainflaation hidastuminen vastasivat markkinoiden odotuksia. Kaikesta huolimatta inflaatio on yhä poikkeuksellisen nopeaa. Hintojen ripeän kohoamisen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Yhdysvaltojen keskuspankki on pyrkinyt hidastamaan inflaatiota rahapolitiikkaa kiristämällä. Pankkijärjestelmän epävakauden takia on mahdollista, että keskuspankki ei nosta ohjauskorkoaan ensi viikolla.
Epävakauden syynä on talletuspako Silicon Valley Bankista, mikä aiheutti pankin kaatumisen. Pankin asiakkaina oli runsaasti aloittavan vaiheen kasvuyrityksiä, jotka joutuivat nostaman talletuksiaan pankista. Korkojen kohoamisen takia niillä oli vaikeuksia hankkia rahoitusta siedettävillä ehdoilla.
Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa. Yksi syy nopeaan inflaation on se, että Yhdysvalloissa talous on ylikuumentunut, sillä työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa.
”Tässä vaiheessa arvion, että keskuspankki nostaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä ensi viikolla, koska inflaatio on edelleen hyvin nopeaa. Yhdysvaltojen pankkijärjestelmän epävakaudesta ei ole viikonlopun jälkeen tullut mitään uutta ja hälyttävää, mikä perustelisi koronnostosta luopumisen”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.
Finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo myös keskuspankin jatkavan rahapolitiikan kiristämistä, jos mitään uutta pankkijärjestelmän epävakaudesta ei viikon kuluessa ilmene.
”Inflaatiopaineet ovat edelleen sen verran suuret, että uskon keskuspankin nostavan ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Markkinoiden pahin turbulenssi vaikuttaa hellittävän, joten keskuspankilla ei ole oikein perusteita olla kiristämättä rahoitusoloja inflaation taltuttamiseksi.”
Jos keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa ensi viikolla 0,25 prosenttiyksikköä, se tarkoittaisi ohjauskoron vaihteluvälin kohottamista 4,75–5,00 prosenttiin.
Rahoitusmakkinoilla pidetään mahdollisena, että keskuspankki siirtyisi jo kesällä rahapolitiikan kiristämisestä sen keventämiseen. Hyvin paljon riippuu siitä, kuinka paljon inflaatio kevään aikana hidastuu.
Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana. Keskuspankki aloitti ohjauskoron nostamisen vuosi sitten.
