Finanssivalvonnan pankkien valvonnasta vastaava osastopäällikkö Jyri Helenius sanoo, ettei yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin (SVB) kaltainen kehityskulku olisi suomalaispankeissa käytännössä mahdollinen.
”Pankkien taserakenne ja liiketoimintamalli ovat Suomessa hyvin erilaisia. Yhdysvalloissa pienten pankkien sääntely on myös lievempää kuin Euroopassa”, hän sanoi Fivan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
SVB-pankki kaatui perjantaina talletuspaon seurauksena. Pankki palveli voittopuolisesti Piilaakson startup-yrityksiä ja niiden rahoittajia. Kun lainakorkojen noususta kärsivät startupit alkoivat nostaa talletuksiaan, pankki joutui myymään tappiolla korkosijoituksiaan. Tämä käynnisti torstaina nopean talletuspaon, josta pankki ei enää selvinnyt.
Heleniuksen mukaan suomalaisten pankkien liiketoiminta on hyvin hajautunutta eri toimialoille. Siksi yhden toimialan ongelmat eivät pysty pankkeja kaatamaan.
Pankeilla on myös huomattavasti vähemmän sijoituksia joukkolainoihin, ja hyvin suuri osa näistä sijoituksista arvostetaan jatkuvasti markkina-arvoon. Se tarkoittaa, että kun korkojen nousu alentaa vanhojen joukkovelkakirjojen arvoa, pankki joutuu vastaavasti kasvattamaan vakavaraisuuspuskuriaan.
Korkojen nousun aiheuttamat riskit eivät siis rapauta vaivihkaa pankin vakavaraisuutta. Päinvastoin pankkien korkokatteet ja tulokset paranevat korkojen noustessa.
Heleniuksen mukaan Suomen pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskurit ovat myös reippaasti sääntelyn minimivaatimuksia korkeammalla tasolla.
”Likviditeetti- eli maksuvalmiuspuskuri on yli 150 prosenttia, kun vaatimus on 100 prosenttia”, hän sanoo.
Luku kertoo, kuinka paljon pankilla on likvidejä varoja suhteessa kuukauden normaaliin tarpeeseen. Yhdysvalloissa pankkisääntelyä on helpotettu pienempien pankkien osalta. Kooltaan noin kolmasosan Nordeasta oleva SVB luetaan Yhdysvalloissa pieneksi pankiksi. Sitä esimerkiksi likviditeettipuskurivaatimukset eivät siksi koskeneet.
Suomen pankeilla on myös hyvin vähän kytkyjä Yhdysvaltojen pankkeihin, eikä kytkyjä kaatuneeseen SVB:hen ole lainkaan.
Jos jotain vaikutuksia tulisi, ne tulisivat Heleniuksen mukaan rahoituksen saatavuuden kautta. Suomen pankkien rahoitus on riippuvaisempaa markkinarahoituksesta kuin Euroopassa keskimäärin.
”En ennusta, että näin kävisi, mutta valvojana meidän pitää ottaa kaikki huomioon. Mutta kuten sanottu, suomalaisten pankkien maksuvalmius tällaisenkin tilanteen vastaanottamiseen olisi melko hyvä”, Helenius sanoo.
SVB:n ja kahden pienemmän pankin kaatuminen johtui viime kädessä korkojen hyvin nopeasta noususta. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoa vuodessa vähän yli nollasta noin 4,6 prosenttiin.
Suomessakin korkojen nousu kurittaa pankkien asiakaskuntaa. Asuntolainojen nostomäärät ovat romahtaneet.
Lyhyellä tähtäimellä pankkien tulokset ja vakavaraisuus kuitenkin paranevat korkojen noustessa. Pitkällä aikavälillä asiakaskunnan taloustilanteen heikkeneminen voi kuitenkin aiheuttaa luottotappioita.
”Se on korkojen nousun aiheuttamista riskeistä suurin”, Helenius sanoo.
Finanssivalvonta seuraa Heleniuksen mukaan nyt tiiviisti asiakkaiden tilanteen heikkenemisestä kertovia mittareita. Varsinaisissa järjestämättömien luottojen määrissä ei ole näkynyt vielä muutosta heikompaan. Laina luokitellaan järjestämättömäksi, jos suoritukset ovat kolme kuukautta myöhässä.
Sen sijaan kun katsotaan luottoja, joiden lyhennykset ovat kuukauden myöhässä, pientä värinää on nähtävissä sekä yritysluotoissa että taloyhtiölainojen kohdalla. Määrät ovat kuitenkin vielä pieniä.
”Asunto-osakeyhtiöiden lainoissa näkyy riskien kasvua ensimmäistä kertaa, mutta taso on kokonaisuudessaan toki vielä matalampi kuin yritysten tai kotitalouksien lainoissa yleensä”, Helenius sanoo.
