Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina selvin marginaalein kantansa rakennusten energiatehokkuutta koskevaan lakiehdotukseen. Parlamentin hyväksyntä tarkoittaa, että direktiivin käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa.
Lakiehdotus on herättänyt runsaasti arvostelua, koska sen on pelätty ajavan eurooppalaiset mittaviin remontteihin kodeissaan. Muun muassa Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ovat varoittaneet, että nykymuodossaan direktiivi toisi kerros- ja omakotitaloihin kalliita lisälaskuja.
Liittojen julkaiseman tiedotteen mukaan jos direktiivin sisältöä ei muuteta, jopa puoleen suomalaisista kerros- ja omakotitaloista kohdistuisi mittavia korjauksia kymmenen vuoden kuluessa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi liittojen mukaan esimerkiksi rakennuksen lämmitysjärjestelmän vaihtamista tai lämmöneristävyyttä parantavaa julkisivuremonttia, vaikka korjauksille ei muussa tapauksessa olisi vielä tarvetta.
Pakolliset energiaremontit koskisivat liittojen mukaan myös sellaisia rakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä.
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen näkee, että tämänhetkisen lakiehdotuksen keskeinen ongelma on, ettei se ota huomioon kansallisia erityispiirteitä.
”Pitäisi tarkastella kunkin jäsenmaan rakennuskannan energiatehokkuutta keskimäärin eikä niin, että vaatimus on asetettu joka ikiselle rakennukselle erikseen.”
Hiltusen huoli on, että F- ja G-luokan asunto-osakeyhtiöissä jouduttaisiin korjaamaan täysin ehjiä rakennuksen osia pelkästään energiatehokkuuden osalta.
”Korjaukset pitäisi tehdä siinä vaiheessa, kun rakennuksen osa tai järjestelmä on käyttöikänsä loppuvaiheessa. Ei niin, että kymmenen vuotta vanhat ikkunat pitäisi vaihtaa, vaikka niiden käyttöikä olisi 40 vuotta. Siinä ei ole mitään järkeä.”
Hiltunen myös uskoo, että muuttotappioalueilla energiaremontteihin olisi käytännössä mahdotonta saada rahaa.
”Meillä on nyt jo asunto-osakeyhtiöitä ja rivitaloyhtiöitä, joilla on nyt jo ongelmia saada muuttotappioalueilla lainaa. Tämän direktiivin myötä sinne tulisi lisävelvoite tehdä korjauksia energiatehokkuuden takia, vaikka jo nyt on ongelmia saada rahoitusta korjauksiin.”
Hiltusen mukaan liitto on direktiivin tavoitteesta yhtä mieltä: rakennuksissa käytettävän energian määrää tulee supistaa. Hän kuitenkin toivoo ratkaisuja, jotka ottaisivat huomioon kunkin EU-jäsenmaan lähtökohdat.
Uuden direktiivin tavoite on muun muassa vähentää rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Käytännössä tähän pyritään muun muassa tiukentamalla rakennusten energiatehokkuusluokkia, joista käytetään asteikkoa A–G.
Parlamentin hyväksymän kannan mukaan asuinrakennusten tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä vähintään energiatehokkuusluokka E ja vuoteen 2033 mennessä vähintään energiatehokkuusluokka D. Tavoite on kunnianhimoisempi kuin komission joulukuussa 2021 tekemä ehdotus, jossa määriteltiin vuoden 2030 tavoitteeksi F ja vuoden 2033 tavoitteeksi E.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä muistuttaa, että lakiehdotuksesta käydään edelleen EU-tasolla keskustelua.
"Tässä on ollut muutoksia jo pitkin matkaa, eikä tämä ollut vielä lopullinen päätös."
Martinkaupin mukaan ympäristöministeriössä toivotaan tämänhetkiseen lakiesitykseen muutoksia.
"Meillä lainsäädännön lähtökohta on ollut, että rakennuksiin tehdään korjauksia silloin, kun osien käyttöikä tulee vastaan."
Martinkauppi tunnistaa mahdolliset muuttotappioalueisiin liittyvät ongelmat energiaremonteissa. Hänen mukaansa on selvää, että jos rakennuksen arvo ei vastaa korjauksen hintaa, remontin tekemisessä ei ole mieltä.
