Sveitsiläispankki Credit Suissen osake romahti keskiviikkona ja pankkiosakkeet Euroopassa luisuvat.
Pankin osake oli enimmillään 30 prosentin syöksyssä. Kello 16.35 mennessä syöksy oli rauhoittunut hieman yli 16 prosentin pudotukseen.
Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta sanoo, että sijoitusmarkkinoilla perusvire on tällä hetkellä hyvin hermostunut. Sen näkee Credit Suissen haasteiden leviämisenä laajemmin osakemarkkinoille.
”Metsä on hyvin kuiva, yksi pienikin tulitikku voi roihahtaa”, Puttonen sanoo kuvaillen sijoittajien tunnelmia.
Credit Suissen ongelmat ovat jatkuneet jo pidempään. Viime syksynä spekulaatiot kävivät kuumana siitä, kaatuuko pankki kokonaan. Viime vuonna pankki teki heikon tuloksen ja viimeksi tällä viikolla pankki kertoi "olennaisista heikkouksista" sen taloudellisessa raportoinnissa.
Pankista noin 10 prosentin osuuden omistava Saudi National Bank (SNB) sanoi keskiviikkona, ettei se aio rahoittaa pankkia enempää.
”Emme voi rahoittaa pankkia enempää, sillä ylittäisimme silloin 10 prosentin rajan. Tämä on sääntelyyn liittyvä kysymys”, SNB sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Puttonen pitää ilmoitusta merkittävänä.
”Se on iso asia tässä ympäristössä.”
Puttonen ei ota kantaa siihen, voiko Credit Suisse kaatua tai mitä mahdollisia vaikutuksia sillä olisi. Sen sijaan hän korostaa sitä, että esimerkiksi sijoitusmarkkinoita heiluttelevat nyt pelot.
Jättipankki Credit Suisse on niin suuri, että sen kaatumisella olisi vaikutuksia maailman rahoitusmarkkinoille. Merkittävyytensä vuoksi pankin katsotaan olevan ”liian suuri kaatumaan” (too big to fail).
Credit Suissen tase oli viime vuoden lopussa noin 546,6 miljardia euroa. Pankin vaikeuksia kuvaa, että vielä vuoden 2021 lopussa pankin tase oli yli 777 miljardia euroa.
Credit Suisse on kuitenkin yhä suuri verrattuna esimerkiksi vajaa viikko sitten kaatuneeseen Sillicon Valley Bankiin (SVB). Sen tase oli viime vuoden lopussa 215 miljardia dollaria eli noin 201 miljardia euroa.
Ekonomisti Nouriel Roubini sanoi keskiviikkona Bloombergin haastattelussa, että Credit Suisse on ”liian iso kaatumaan ja liian iso pelastettavaksi”.
Twitterissä asiaa kommentoinut Roubini rinnastaa Credit Suissen ongelmat finanssikriisin yhteydessä kaatuneeseen Lehman Brothersiin.
”Credit Suissen kriisi on eurooppalaisten ja globaalien markkinoiden 'Lehman-hetki'. Pankki on liian iso kaatumaan ja liian iso pelastettavaksi. Ei ole edes selvää, mitä pankin lukuisat realisoimattomat arvopapereista ja muista omaisuuseristä syntyneet tappiot ovat”, Roubini kirjoittaa.
Roubini on tunnettu varsin pessimistisenä markkinakommentaattorina. Hän sai lempinimen ”Tuomion tohtori” ennustettuaan oikein vuoden 2008 finanssikriisin.
Myös Silicon Valley Bankin (SVB) kaatumisen taustalla oli talletuspako eli käytännössä paniikki. Puttonen kuvailee, että SVB:n ongelmat tulivat täytenä yllätyksenä useimmille, ja huomio sijoitusmarkkinoilla on ollut keskittynyt inflaatioon ja sen hillitsemiseen, eli korkojen nostoon.
Vaikka Yhdysvalloissa viranomaiset puuttuivat nopeasti peliin SVB:n kanssa, katseet ovat nyt keskittyneet pankkialaan ja sen mahdollisiin heikkouksiin.
Puttonen korostaa, että sveitsiläispankki Credit Suissen ongelmat ovat lähtöisin täysin eri taustoista kuin kaatuneen SVB-pankin. Kyseessä on kaksi erillistä tapausta.
”Näissä ongelmissa on täysin eri ajurit”, Puttonen sanoo.
Finanssivalvonnan (Fiva) pankkien valvonnasta vastaava osastopäällikkö Jyri Helenius sanoo, että tässä vaiheessa viranomainen seuraa ja analysoi pankkialan tilannetta. Helenius ei ota kantaa suoraan Credit Suissen tilanteeseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä ja Suomen pankkijärjestelmän tasolla.
”Suomen pankkisektori on hyvässä tilanteessa, jos erilaisia häiriöitä tulisi”, Helenius sanoo.
Aiemmin keskiviikkona Helenius sanoi HS:lle, ettei SVB:n kaltainen kehityskulku olisi suomalaispankeissa käytännössä mahdollinen.
Mitä tapahtuu, jos Credit Suisse kaatuu?
”Tämän pankin tilanteeseen kantaa ottamatta totean yleisesti, että siinä selvitettäisiin, millaisia suoria linkkejä ja vastuita pankeilla olisi”, Helenius sanoo.
Ylipäänsä suomalaispankkien vastuiden määrä sveitsiläispankeissa on hyvin pieni.
”Toinen tyypillinen vaikutus suomalaispankkeihin tällaisesta olisi se, että rahoituksen hinta nousee.”
