Finanssivalvonnan (Fiva) johto joutuu jälleen selvittämään eduskunnan pankkivaltuustolle, miksi rahanpesun tarkastustoiminta tökkii kasvaneista resursseista huolimatta. Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) kertoo pyytäneensä Fivan uuden johtajan Tero Kurenmaan antamaan selvityksen tilanteesta ensi perjantaina.
Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Fivan tutkinnat venäläisestä rahanpesusta ovat vanhentuneet kahden ison pankin osalta. Finanssivalvonta (Fiva) päätti Danske Bankin rangaistusharkinnan keskeyttämisestä viime kesänä ja Nordeaan kohdistunutta tarkastusta ei saatettu rangaistusharkintaan ollenkaan.
Lue lisää: Pankkivalvoja: Nordeaa saatettiin käyttää jättimäisessä Venäjän rahanpesuoperaatiossa
Fiva löysi molemmista pankeista mittavia laiminlyöntejä Venäjän rahanpesun estämisessä, mutta tutkinnat vanhenivat ennen rangaistusharkintaa. Rahanpesun tarkastukset tehtiin Fivan edellisen johtajan Anneli Tuomisen aikaan.
”Erittäin harmillisia ja huonoja tapauksia. Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat erittäin vakavia ilmiöitä, joiden vaarallisuus pitää ymmärtää”, Antti Lindtman sanoo.
Lindtman nostaa esiin muutoksen, joka on tapahtunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen. Kun Fivan johto viimeksi joutui selvittämään rahanpesun valvonnan ongelmia pankkivaltuustolle lokakuussa 2021, elettiin Euroopassa rauhan aikaa.
”Kun tässä on nyt Venäjän vuoksi turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, niin se korostaa tiukkaa puuttumista ja valvonnan pitää olla kunnossa”, Lindtman sanoo.
Fiva löysi Nordeasta suuria puutteita rahanpesun valvonnasta vuosilta 2012–2017. Fivan mukaan puutteet olivat niin laaja-alaisia, että Nordeaa on voitu käyttää välikappaleena miljardien eurojen arvoisessa venäläisen rahan pesussa. Dansken kohdalla Fivan haaviin jääneet useat epäilyttävät tapahtumat koskivat vuosia 2014–2015.
”Fivan rahanpesun valvontaan on kiinnitetty huomiota aiemminkin, joten toivoisin nyt, että nämä olivat viimeiset huonot uutiset”, Antti Lindtman sanoo.
Pankkivaltuuston puheenjohtaja korostaa, että pankkien laiminlyöntien havaitsemisen jälkeen Fivan pitää kyetä käsittelemään asiat sellaisessa aikataulussa, että rangaistukset voidaan antaa.
”Pankkivaltuusto käsittelee seuraavassa istunnossaan perjantaina Finanssivalvonnan kertomusta vuodelta 2022. Olen tämän käsittelyn yhteydessä pyytänyt kirjallista selvitystä Dansken ja Nordean tapauksista”, Lindtman sanoo.
Lindtman uskoo, että pankkivaltuusto kiinnittää huomiota nyt siihen, että Fivan pitää saada tarkastukset loppuun ennen vanhentumista.
”Fivan rahanpesun valvontaan on kiinnitetty huomiota aiemminkin, joten toivoisin nyt, että nämä olivat viimeiset huonot uutiset ”, Lindtman sanoo.
Finanssivalvonnan digitalisaatio ja analyysiosaston päällikkö Samu Kurri sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että Nordean ja Dansken tarkastukset ovat peräisin ajalta, jolloin ”rahanpesun riskit oli arvioitu täysin väärin Finanssivalvonnassa ja muualla pohjoismaissa”.
Fivan digitalisaatio ja analyysiosaston päällikkö Samu Kurri. Kuva vuodelta 2016.
”Tästä on opittu ja 2019 on perustettu oma toimisto, jossa on kymmenen ihmistä. Uuden strategian pohjalta toimiston koneisto on pantu kuntoon ja nämä aika vanhatkin [Nordean ja Dansken] tarkastukset on saatettu loppuun”, Kurri vastasi kysymykseen, miksi Fivan tutkinnat vanhentuivat.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan selvitysten vanhentuminen tuli yllätyksenä Fivan tarkastajille, jotka eivät tunteneet lain vanhentumissäännöksiä.
Samu Kurrin mukaan laissa on ”epälooginen kohta sen suhteen, että ovatko pankkien puutteet ja rikkomukset jatkuvia vai yksittäisiä”.
”Jatkuvat vanhenevat viidessä vuodessa ja se on selkä poikkeus muihin kohtiin, jossa vanhentuminen tapahtuu kymmenessä vuodessa. Räikeimmät tapahtumat olivat jatkuvia ja ne olivat siis vanhentuneita”, Kurri selvitti.
Esillä julkisuudessa on ollut Fivan muukin tuloksellisuus rahanpesun estämisen valvonnassa.
Helsingin Sanomat uutisoi lokakuussa 2021, että Finanssivalvonnan rahanpesutarkastusten määrät ovat jääneet polkemaan paikoilleen, vaikka kyseessä on yksi Fivan strateginen painopistealue. Rahanpesun estämistehtävissä työskentelevien määrä oli yli kaksinkertaistunut vuodesta 2018 ja yli viisinkertaistunut vuodesta 2014.
Esimerkiksi lokakuuhun 2021 mennessä Fiva ei ollut aloittanut yhtäkään tarkastusta, joka liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen rahalaitoksissa. Kurrin mukaan tilanne on parantunut.
”Vuonna 2022 on valmistunut viisi tarkastusta. Noin viisi tarkastusta liukuvan vuoden aikana on se, mihin me olemme sitoutuneet”, Kurri vastasi kysymykseen Fivan tekemien rahanpesutarkastusten määristä.
