Euroopan keskuspankki (EKP) on pahassa pinteessä. Rahoitusmarkkinoita kalvaa huomattava epävakaus, minkä takia EKP saattaa joutua muuttamaan suunnitelmiaan.
Kuluvaa viikkoa ennen oli lähes varmaa, että keskuspankki nostaa torstaina ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä. Enää se ei ole läheskään yhtä varmaa.
”Inflaatiohuolet ovat jatkaneet kasvamistaan ja rahapolitiikan kiristämistä on jatkettava. Markkinat ennustavat pohjainflaatioon hidastuvan selvästi vasta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Epävakauden takia on silti mahdollista, että EKP turvautuu torstaina pienempään 0,25 prosenttiyksikön koronnostoon”, sanoo finanssiyhtiö SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Syy on verraten yksikertainen.
Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, rahoitusolot kiristyvät. Toisin sanoen pankeista ei saa rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Silloin vaikeuksissa ovat ne, joilla on tarvetta hankkia rahoitusta.
Markkinoiden epävakauden takia keskuspankki arvioinee torstaina hyvin varovaisesti seuraavia koronnostojaan. Todennäköisesti se kuitenkin jatkaa rahapolitiikan kiristämistä. Paljon riippuu siitä, miten vakavaksi pankkijärjestelmän epävakaus kehittyy tulevina viikkoina.
EKP on viime aikoina korostanut toistuvasti, että rahapoliittiset päätökset tehdään aina uusien käytettävissä olevien tietojen perusteella. EKP ei siis sitoudu mihinkään, vaan odottaa aina tuoreita tietoja talouden tilasta.
Torstaina julkaistaan myös EKP:n ekonomistien laatima uusi suhdanne-ennuste, joka rahapolitiikasta päättävällä neuvostolla on käytössään jo keskiviikkona.
Helmikuussa kokonaisinflaatio euroalueella hidastui ennakkotietojen mukaan aavistuksen 8,5 prosenttiin, mutta pohjainflaatio kiihtyi 5,6 prosenttiin. Nopea inflaatio on siis edelleen yksi euroalueen talouden keskeisistä ongelmista.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari siksi, että siitä on poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Se myös mittaa paremmin kuluttajahintojen kallistumisen laaja-alaisuutta ja pidemmän aikavälin inflaatiopaineita.
Finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on epävakaudesta huolimatta sitä mieltä, että EKP todennäköisesti kiristää rahapolitiikkaa torstaina 0,50 prosenttiyksikköä.
”Inflaatiopaineet ovat edelleen sen verran suuret, että keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan kiristämistä. Tyypillisesti EKP on muuttanut suunnitelmiaan hitaammin kuin mitä markkinat ovat muuttuneet. On tietenkin selvää, että keskuspankki joutuu ottamaan huomioon markkinoiden epävakauden.”
Perimmäinen syy epävakauteen on yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin kaatuminen. Pankin asiakkaina oli runsaasti aloittavan vaiheen kasvuyrityksiä, jotka joutuivat rahoituksen kallistumisen takia nostamaan talletuksiaan pankista. Seurauksena oli talletuspako, jota yksikään pankki ei pidemmän päälle kestä.
Hiljanen toivoo EKP:ltä torstaina selväsanaista ilmoitusta, että se tekee kaiken tarvittavan rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Jos epävakaus kasvaa vielä lisää, se luonnollisesti kiristää rahoitusoloja mutta tuskin muuttaa välittömästi inflaationäkymiä.
”Mikäli pankkijärjestelmän epävakaus pahenee, on mahdollista, että EKP joutuu esittelemään kevään aikana uuden tukiohjelman taatakseen eurojärjestelmän vakauden. Pidän epätodennäköisenä, että EKP olisi valmis kertomaan siitä vielä torstaina”, Hiljanen sanoo.
Keskiviikkona arvopaperimarkkinoita ravistelivat tiedot sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen ongelmien kärjistymisestä. Sen suurin osakkeenomistaja Saudi National Bank ilmoitti olevansa haluton pääomittamaan pitkään vakavissa talousvaikeuksissa olevaa pankkia.
Uutistoimisto Reutersin mukaan EKP on ottanut yhteyttä eurooppalaisiin pankkeihin selvittääkseen, kuinka suuret riskit niillä on Credit Suissessa.
”En usko, että EKP:lla on vielä torstaina valmiutta ilmoittaa uuden tukiohjelman käyttöönotosta. Uskoisin keskuspankin sanovan, että se turvaa pankkien rahoituksen saannin ja on valmis ottamaan käyttöön jonkinlaisen tukiohjelman, jos sille on tarvetta. Epävarmuus on nyt hyvin suurta ja jollain tapaa EKP joutunee siihen todennäköisesti puuttumaan. Toisaalta sen on myös edelleen hidastettava inflaatiota”, sanoo von Gerich.
Hintavakauden turvaaminen on keskuspankin ensisijainen tehtävä. Tämän lisäksi sen tehtävänä on huolehtia Euroopan pankkijärjestelmän vakaudesta.
Hintavakaus tarkoittaa, että inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Nopea inflaatio on haitallista sekä kotitalouksille että yrityksille. Hintojen ripeän kohoamisen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Voimakas inflaatio on erityisen haitallista vähävaraisille, joiden tuloista suurin osa menee arkipäiväiseen kulutukseen.
