Euroopan keskuspankki (EKP) on varpaillaan rahoitusmarkkinoiden epävakauden takia. Se ei antanut torstaina mitään vihjettä seuraavista koronnostoista.
Ratkaisu on siinä mielessä ymmärrettävä, että kukaan ei vielä tiedä, kuinka suureksi pankkijärjestelmää ravisteleva vastatuuli mahdollisesti yltyy.
Jos epävarmuus kasvaa tuntuvasti, keskuspankki joutuu muuttamaan suunnitelmiaan. Siksi on parempi olla antamatta edes vihjauksia tulevista koronostoista.
Vihjauksista pidättäytyminen vahvistaa keskuspankin korostamaa linjaa, jonka mukaan päätökset tehdään aina uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Torstaina keskuspankki myös pysyi valitsemallaan tiellä, kun se päätti kiristää rahapolitiikkaa 0,50 prosenttiyksikköä. Päätös vastasi helmikuussa ilmoitettua suunnitelmaa.
Liikepankkien talletuskorko kohotetaan 2,50 prosentista 3,00 prosenttiin ja perusrahoitusoperaatioiden korko 3,00 prosentista 3,50 prosenttiin.
Rahapolitiikasta päättävä neuvosto perusteli päätöstä sillä, että inflaatiovauhti euroalueella on yhä liian nopeaa.
Rahoitusmarkkinoiden epävakauden takia neuvosto pitää erityisen tärkeänä sen tarkkailemista, miten inflaation ennakoidaan markkinoilla kehittyvän ja kuinka paljon rahapolitiikka sitä hidastaa. Toisin sanoen se pitää nopeaa inflaatiota ainakin toistaiseksi suurempana uhkana kuin rahoitusmarkkinoiden epävakautta.
”Neuvosto on perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhtyy tarvittaessa toimiin varmistaakseen hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella. Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan. Euroalueen rahoitusjärjestelmälle pystytään tarvittaessa tarjoamaan likviditeettiä [rahoitusta], jotta rahapolitiikan vaikutus voi välittyä talouteen toivotusti.”
Etenkin tällä viikolla epävakaus on heijastunut laajasti arvopaperimarkkinoille. Euriborkorot ja osakkeiden hinnat ovat heilahdelleet tuntuvasti. Euribor on korko, jolla pankit tarjoavat toisilleen vakuudetonta euromääräistä lainaa.
Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, rahoitusolot kiristyvät. Tällöin pankeista ei saa rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Silloin vaikeuksissa ovat ne, joilla on tarvetta hankkia rahoitusta.
Useista kysymyksistä huolimatta pääjohtaja Christine Lagarde ei antanut edes lehdistötilaisuudessa mitään vihjettä tulevista koronnostoista.
Kysymykseen euroalueen rahoitusjärjestelmän vakaudesta hän vastasi myös viittaamalla neuvoston lausuntoon: euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja EKP pystyy tarvittaessa tarjoamaan niille rahoitusta.
Varovaisuudesta huolimatta on hyvin todennäköistä, että EKP jatkaa koronnostojaan. Siitäkin huolimatta, että 3–4 neuvoston jäsentä vastusti torstaina pääjohtaja Lagarden mukaan 0,50 prosenttiyksikön koronnostoa. Erimieliset olisivat tyytyneet pienempään 0,25 prosenttiyksikön koronnostoon.
”En usko edessä olevan sellaista rahoitusmarkkinoiden kriisiä, että keskuspankki keskeyttäisi rahapolitiikan kiristämisen. Tässä vaiheessa arvioisin EKP:n nostavan ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä ainakin toukokuussa ja kesäkuussa”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Sen sijaan finanssiyhtiö Danske Bank ennustaa EKP:n nostavan ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä toukokuussa ja 0,25 prosenttiyksikköä sekä kesäkuussa että heinäkuussa.
”Jos todellista rahoitusmarkkinoiden kriisiä ei tule, keskuspankki kiristää arvioni mukaan rahapolitiikkaa vielä tuntuvasti, koska inflaatiopaineet ovat yhä suuret. Mikäli markkinoiden nykyinen epävakaus kärjistyy merkittävästi pankkijärjestelmän kriisiksi, EKP voi joutua keventämään rahapolitiikkaa. Tämä vaihtoehto ei näytä tässä vaiheessa todennäköiseltä”, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Keskuspankki aloitti ohjauskorkojen nostot heinäkuussa hillitäkseen poikkeuksellisen nopeaa inflaatiota. Se on nyt kiristänyt rahapolitiikkaa kaksi kertaa 0,75 prosenttiyksikköä ja neljä kertaa 0,50 prosenttiyksikköä.
Helmikuussa kokonaisinflaatio euroalueella hidastui ennakkotietojen mukaan aavistuksen 8,5 prosenttiin, mutta pohjainflaatio kiihtyi 5,6 prosenttiin. Pohjainflaatio ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä nopeaa.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari siksi, että siitä on poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Se myös mittaa paremmin kuluttajahintojen kallistumisen laaja-alaisuutta ja pidemmän aikavälin inflaatiopaineita.
Nopea inflaatio on haitallista sekä kotitalouksille että yrityksille. Hintojen ripeän kohoamisen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Euroalueen talouden tilasta saatiin myös torstaina uusi arvio, kun EKP julkaisi uuden suhdanne-ennusteensa. Sen perusteella inflaatiovauhti hidastuu 5,3 prosenttiin tänä vuonna, 2,9 prosenttiin ensi vuonna ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025. Viime vuonna inflaatiovauhti oli 8,4 prosenttia.
Pohjainflaation EKP:n ekonomistit arvioivat olevan 4,6 prosenttia tänä vuonna, 2,5 prosenttia ensi vuonna ja 2,2 prosenttia vuonna 2025.
EKP:n hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Nopeimmillaan kokonaisinflaatio oli lokakuussa, jolloin kuluttajahinnat kohosivat 10,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Rivakka inflaatio johtuu siitä, että kysyntä on liian suurta tarjontaan nähden. Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa.
Rahapolitiikan kiristäminen alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.
Myönteistä ennusteessa on se, että euroalueen talous ei olisi vajoamassa taantumaan tänä vuonna. EKP ekonomistit arvioivat talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin joulukuussa.
Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 1,6 prosenttia ja yhtä paljon vuonna 2025. Kasvuvauhti on kuitenkin molempina vuosina hitaampaa kuin edellisessä ennusteessa kireämmän rahapolitiikan takia.
Lue lisää: Euroalueen pohjainflaatio kiihtyi helmikuussa kaikkien aikojen ennätykseen
Lue lisää: Euroopan keskuspankin koronnostot jatkunevat kesään saakka
Lue lisää: EKP kiristää jälleen tuntuvasti rahapolitiikkaa ja lisää on tulossa
