Yhdysvalloissa pankkeja on kaatunut, sveitsiläispankki Credit Suisse on ongelmissa ja korot heiluvat. Epävarmuus jyllää taloudessa.
Onko yksittäisen pankkiasiakkaan syytä olla huolissaan? Jos suomalaispankki kaatuisi, miten kävisi tileillä olevien säästöjen?
Rahoitusvakausviraston talletussuoja-asiantuntija Anna Kanninen avaa, mitä tavallisten ihmisten pankkitileillä oleville rahoille kävisi, jos pankki ajautuisi maksuvaikeuksiin Suomessa.
Kanninen muistuttaa, että Suomessa pankkien kaatuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä pankit ovat vakavaraisia ja pankkeja säännellään ja valvotaan tarkasti.
Edellisen kerran pankki kaatui vuonna 2010. Pieni Sofia-pankki ehti toimia vain noin vuoden verran ennen kaatumistaan.
”Suomessahan pankit ovat tosi hyvässä taloudellisessa kunnossa eli suurta huolenaihetta ei tällä hetkellä ole näköpiirissä”, Kanninen toteaa.
Mitä talletussuoja tarkoittaa?
Suomessa on käytössä 100 000 euron talletussuoja. Jos pankki ajautuisi maksukyvyttömäksi, pankin asiakkaat saisivat rahansa takaisin seitsemän työpäivän kuluessa.
Kannisen mukaan osa tallettajista on päätynyt jakamaan varojaan eri tileille, sillä 100 000 euron raja on pankkikohtainen.
Jos asiakkaalla on esimerkiksi 120 000 euroa yhdessä pankissa, summasta vain 100 000 euroa korvattaisiin talletussuojan perusteella.
Jos sen sijaan suomalaisella olisi esimerkiksi 60 000 euroa S-pankissa ja 60 000 euroa Nordeassa, olisi molemmissa pankeissa olevat varat kokonaan talletussuojan piirissä.
Talletussuoja on lakisääteinen ja automaattinen suoja, jonka piiriin kuuluminen ei edellytä mitään toimia tallettajilta.
Ketkä ovat talletussuojan piirissä?
Talletussuojan piiriin kuuluvat pankkien yksityisasiakkaat ja kuolinpesät. Talletussuoja koskee lähtökohtaisesti kaikkia yhdistyksiä, säätiöitä ja yrityksiä.
Sen sijana julkisyhteisöt, kuten valtio ja kunnat, eivät ole talletussuojan piirissä.
Mitä varoja talletussuoja koskee?
Talletussuoja koskee pankkitileillä olevia talletuksia. Käyttötilit ja säästämiseen tarkoitetut tilit kuuluvat talletussuojan piiriin. Esimerkiksi määräaikaistalletukset ja pitkäaikaiset säästötilit kuuluvat talletussuojan piiriin.
Myös ensiasuntoa varten perustetut ASP-tilit ovat suojattuja.
Mitä varoja talletussuoja ei koske?
Talletussuojan piiriin eivät kuulu sijoitukset. Esimerkiksi osakkeet ja osuudet rahastoista eivät ole suojattuja.
Lisäksi joillain pankeilla on niiden omaan pääomaan liittyviä sijoitustuotteita, jotka eivät kuulu talletussuojan piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi OP:n tuotto-osuudet ja POP Pankin osuudet.
Anna Kanninen
Jos pankki kaatuisi, kuka joutuisi maksajaksi?
Kannisen mukaan pankit maksavat talletussuojamaksuja vuosittain Rahoitusvakausviraston hallinnoimaan talletussuojarahastoon. Näillä maksuilla rahoitetaan talletussuoja.
Jos pankki kaatuisi, valtio tai veronmaksajat eivät joutuisi maksamaan tallettajien talletussuojan piirissä olevia summia.
Lisäksi laissa on erikseen määritelty käytettävissä olevat lisärahoitusjärjestelyt, jos ennakkoon maksuilla kerätyt rahaston varat eivät riittäisi.
Kannisen mukaan talletussuojarahastolla on tällä hetkellä 920 miljoonaa euroa varallisuutta. Tavoitteellinen taso on 1,2 miljardia euroa. Näillä näkymin tavoitteeseen päästään vuonna 2024.
Miten asuntokaupan varallisuus liittyy talletussuojaan?
Asunnonvaihtotilanteessa tilillä voisi hetkellisesti olla useita satoja tuhansia euroja, kun vanha koti on myyty ja uutta ei ole vielä ehditty ostaa. Tällöin 100 000 euron raja ylittyisi.
Kannisen mukaan asuntokaupasta saadun varallisuuden kohdalla talletussuojassa ei kuitenkaan ole ylärajaa, vaan asunnonvaihtorahat korvataan täysimääräisesti. Tällöin tallettajan pitää osoittaa, että varat on saatu omassa käytössä olleen asunnon myynnistä ja varat on talletettu enintään kuusi kuukautta ennen pankin kaatumista pankkiin.
Erityispiirre ei koske sijoitusasuntoja, vaan se koskee pelkästään koteja.
Mitä tapahtuu asuntolainoille, jos pankki menee nurin?
Asuntolainat ja luotot eivät häviä, vaikka pankki joutuisi vaikeuksiin.
Velallisella on tästä huolimatta vastuu veloistaan, Kanninen muistuttaa.
Lähde: Rahoitusvakausvirasto
Oikaisu 17.3.2023 kello 11.40: Uutisessa luki alkuun, että Rahoitusvakausvirastolla on tällä hetkellä 920 miljoonaa euroa varallisuutta. Kyse on talletussuojarahaston varallisuudesta.
