Finanssivalvonnan (Fiva) johto pääsi perjantaina selvittämään eduskunnan pankkivaltuustolle rahanpesun tarkastustoiminnan uusinta epäonnistumista. Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) oli pyytänyt paikalle Fivan uuden johtajan Tero Kurenmaan.
Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Fivan tutkinnat venäläisestä rahanpesusta ovat vanhentuneet kahden ison pankin osalta. Finanssivalvonta (Fiva) päätti Danske Bankin rangaistusharkinnan keskeyttämisestä viime kesänä ja Nordeaan kohdistunutta tarkastusta ei saatettu rangaistusharkintaan ollenkaan.
Fivan mukaan Nordeaa saatettiin käyttää jättimäisessä Venäjän rahanpesuoperaatiossa 2012–2017.
Lue lisää: Pankkivalvoja: Nordeaa saatettiin käyttää jättimäisessä Venäjän rahanpesuoperaatiossa
Fiva löysi molemmista pankeista mittavia laiminlyöntejä Venäjän rahanpesun estämisessä, mutta tutkinnat vanhenivat ennen rangaistusharkintaa. Rahanpesun tarkastukset tehtiin Fivan edellisen johtajan Anneli Tuomisen aikaan.
”Saimme Fivan johtaja Kurenmaalta katsauksen ja informaation siitä, mitä on tapahtunut. Ja ei voi muuta todeta kuin, että erittäin valitettavaa ja harmittavaa, että Fivan tarkastukset venyivät niin, että sanktioprosessia ei ehditty aloittamaan”, pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina.
”Fivan rahanpesun valvontaan on kiinnitetty huomiota aiemminkin, joten toivoisin nyt, että nämä olivat viimeiset huonot uutiset”, Antti Lindtman sanoo.
Lindtman kertoi pankkivaltuuston saaneen selvityksen, jonka mukaa juurisyy epäonnistumisiin on Fivan vanha organisaatio. Fivan digitalisaatio ja analyysiosaston päällikkö Samu Kurri sanoi keskiviikkona, että Nordean ja Dansken tarkastukset ovat peräisin ajalta, jolloin ”rahanpesun riskit oli arvioitu täysin väärin Finanssivalvonnassa ja muualla pohjoismaissa”.
Lindtman ilmoitti perjantaina, että tästä eteenpäin pankkivaltuusto haluaa varmistaa, että mitään vastaavaa myöhästelyä ei enää tapahdu.
”Ensi viikolla käsitellään pankkivaltuuston kertomus. Silloin pankkivaltuusto antaa kehotuksen, jonka mukaan rahanpesu ja terrorismin rahoittamisen valvonta pitää panna lopullisesti kuntoon”, Lindtman sanoo.
Lindtmanin mukaan Fivan pitää kyetä käsittelemään asiat sellaisessa aikataulussa, että rangaistukset voidaan antaa, jos pankeissa havaitaan laiminlyöntejä. Erityisesti Nordean osalta Finanssivalvonnan olisi pitänyt pysyä aikataulussa.
”Pankkivaltuusto korostaa todella, että erityisesti venäläisen rahanpesun estämisessä kaiken pitää olla kunnossa”, Lindtman sanoo.
Kun Fivan johto viimeksi joutui selvittämään rahanpesun valvonnan ongelmia pankkivaltuustolle lokakuussa 2021, elettiin Euroopassa rauhan aikaa.
”Uusi turvallisuuspoliittinen ulottuvuus korostaa tiukkaa puuttumista ja valvonnan pitää olla kunnossa”, Lindtman sanoo.
Fiva löysi Nordeasta suuria puutteita rahanpesun valvonnasta vuosilta 2012–2017. Fivan mukaan puutteet olivat niin laaja-alaisia, että Nordeaa on voitu käyttää välikappaleena miljardien eurojen arvoisessa venäläisen rahan pesussa. Dansken kohdalla Fivan haaviin jääneet useat epäilyttävät tapahtumat koskivat vuosia 2014–2015.
