Kun filippiiniläinen Noel Tambot, 44, muutti Helsinkiin vuoden 2019 keväällä, hän tiesi vain vähän siitä, miltä elämä tulevassa asuinmaassa näyttäisi. Työpaikka oli kuitenkin jo näköpiirissä: hän siivoaisi suomalaisten koteja. Tambot oli rekrytoitu suoraan Filippiineiltä siivouspalvelu Freskalle.
Kaikki oli lähtenyt käyntiin edeltäneenä vuonna.
”Suomessa asuva siskoni lähetti hakulinkin. Freskalla oli käynnissä kampanja, jolla houkuteltiin yrityksen työntekijöiden sukulaisia ja tuttuja töihin Suomeen”, Tambot sanoo.
Tambot haki ja pääsi etähaastatteluun. Hän muistaa, että haastattelussa kysyttiin luonteenpiirteistä sekä siitä, minkä takia hän halusi muuttaa Suomeen. Jatkoon päässeille järjestettiin Filippiineillä koulutus, jossa opetettiin muun muassa suomalaista kulttuuria ja historiaa, suomen kieltä ja siivouksen perusteita.
”Koulutuksessa opetettiin esimerkiksi mattojen imuroimisen perusasiat. Filippiineillä imurit tai matot eivät ole yhtä tavallisia kuin Suomessa. Piti opetella sitä, miten suomalaisia koteja siivotaan.”
Tambotin mukaan koulutuksessa kerrottiin myös käytännön asioista, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteessä hyödyllisen HSL-sovelluksen käytöstä.
Koulutus kesti pari kuukautta. Sitten odoteltiin lähtöä.
Tambotista tuli osa maahanmuuttajaryhmää, joka on Suomen työllistyneimpien joukossa. Kun tarkastelee 20–64-vuotiaiden miesten työllisyystilastoja Suomessa niin, että mukana ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät, filippiiniläismiehet keikkuvat kärjessä selvällä erolla muihin.
Tilastokeskuksen viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2021, jolloin filippiiniläisten miesten työllisyysprosentti oli 83,7. Toiseksi ylsivät intialaiset miehet 75,1 prosentilla. Suomalaismiesten työllisyys oli hieman näitä kahta alempi, 74,4 prosenttia.
Pääosin filippiiniläismiehet työskentelevät yksityisellä sektorilla. Yleisimpiä työllistymisaloja ovat siivous, majoitus ja ravitsemus, työvoiman vuokraus tai vanhusten ja vammaisten asumispalvelut.
Yksi selittävä tekijä filippiiniläisten miesten korkealle työllisyysasteelle on, että maasta muutetaan Suomeen ensisijaisesti työn takia, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Satu Salonen työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksiköstä.
”Koska suurella osalla Filippiineiltä tulijoista on jo työpaikka tiedossa, muista syistä Suomeen muuttaneiden osuus on pienempi.”
Salosen mukaan lähtömaassa tarjottu työvoimakoulutus voi parhaimmillaan auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan. Jos koulutuksissa tarjotaan tietoa esimerkiksi suomen kielestä, yhteiskunnasta tai työelämän pelisäännöistä, muuttajilla on jo Suomeen tullessaan paremmat valmiudet tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän sanoo.
”Tietysti tärkeää on myös, että toiminta on eettisesti kestävää ja läpinäkyvää myös lähtömaassa ja että ulkomailta tuleville työntekijöille ollaan rehellisiä siitä, minkä tyyppistä työtä Suomeen tullaan tekemään.”
Lue lisää: Syed Wahab Raza muutti Tampereelle ja opiskeli insinööriksi – Nyt hän ajaa taksia
Lue lisää: Javid Zamani ei käy töiden jälkeen missään, eikä tapaa ketään: ”Minulla ei ole elämää"
Vaikka filippiiniläismiesten osuus kaikista työikäisistä miehistä on vain 0,1 prosenttia, Suomessa filippiiniläisten kohdalla puhutaan jo suhteellisen suuresta vähemmistöryhmästä.
Suomessa työskenteli vuonna 2021 yli 1 400 filippiiniläismiestä. Heitä oli enemmän kuin esimerkiksi Suomessa työskenteleviä italialais- tai ranskalaismiehiä.
””Suomalaiset houkuttelevat osaajia monista Aasian maista.”
Salosen mukaan tämä todennäköisesti madaltaa suomalaisyritysten kynnystä rekrytoida maasta. Sama pätee myös esimerkiksi Intiaan ja Vietnamiin.
”Suomalaiset toimijat houkuttelevat aktiivisesti osaajia monista Aasian maista”, hän sanoo.
”Koronan jälkeen viime vuosi oli ennätysvuosi työperäisten maahanmuuttajien määrässä, ja Aasian maat ovat siinä isona ryhmänä. Esimerkiksi Filippiineiltä ja Intiasta tulee paljon maahanmuuttajia Suomeen.”
Salosen mukaan Aasiasta tulevan maahanmuuton taustasyihin kuuluu muun muassa väestörakenteiden erilaisuus.
”Monessa Aasian maassa on nuorta väestöä, jolle ei esimerkiksi löydy koulutusta vastaavia työpaikkoja.”
Kenties keskeisin syy filippiiniläisille lähteä Suomeen on palkkataso.
Se oli oleellinen peruste myös Tambotille hakeutua siivousalalle Suomeen, vaikka hän oli ehtinyt työskennellä Filippiineillä 17 vuoden ajan paikallisessa painotalossa oikolukijana. Koulutukseltaan hän sanoo olevansa toimittaja.
”Perheeni kasvoi, ja alkoi olla enemmän tarvetta taloudelliselle vakaudelle. Tunsin, että Suomessa meille olisi myös enemmän mahdollisuuksia”, hän kertoo.
Tambot sanoo ansaitsevansa nykyään nettona keskimäärin 2 500–3 000 euroa kuukaudessa. Se on hänen mukaansa lähes kuusi kertaa enemmän kuin hänen kuukausiansionsa Filippiineillä.
Noel Tambot työskentelee sekä arkipäivisin että viikonloppuisin.
Palkka vaatii kuitenkin suomalaisella siivousalalla hengästyttävän työtahdin.
Tambot tekee arkisin toimistotyöaikaan täyttä päivää töitä Freskalle. Työhön kuuluu sekä kotisiivousta että uusien siivoojien kouluttamista.
Arki-iltaisin kello seitsemästä puoleenyöhön Tambot puolestaan siivoaa Terveystalon tiloja RTK-palvelun leivissä. Viikonloppuisin hän tekee kotisiivouksia yksityisasiakkaille.
Tambot arvioi, että työtunteja kertyy viikossa keskimäärin 60 tuntia.
Syy rankkaan työtahtiin on perhe. Kun Tambot lähti Filippiineiltä, vaimo ja neljä lasta jäivät ensin odottamaan kotimaahan.
Suomessa perheenyhdistämiseen vaadittavat tulot ovat suuremmat kuin mitä monen työvoimapulasta kärsivällä alalla työskentelevä saa. Vaadittava tuloraja nousee, kun perheenjäseniä on useampi.
Koska Tambot teki töitä niin paljon, perheenyhdistäminen oli mahdollista tehdä asteittain. Ensin, vuonna 2020, saapui Tambotin esikoispoika. Loput kolme lasta ja vaimo muuttivat Suomeen vuonna 2021.
Samaa työtahtia Tambot aikoo jatkaa todennäköisesti ainakin siihen saakka, kunnes saa pysyvän oleskeluluvan. Kysyttäessä, onko asetelma hänen mielestään reilu, Tambot miettii hetken.
”Se ehkä riippuu ajattelutavasta”, hän sanoo hitaasti. ”En tiedä, mitä reiluus tarkoittaa muille ihmisille. Itse ajattelen, että koska haluan tarjota perheelleni parhaat mahdollisuudet, minun täytyy hyväksyä se, että pitää tehdä enemmän töitä.”
Tambot uskoo, että filippiiniläisillä työntekijöillä on keskivertoa kovempi työmoraali. Syy tähän on hänen mukaansa vastuunkanto, joka näkyy perheenjäsenistä huolehtimisessa. Monet tuttavat lähettävät palkoistaan osan Filippiineillä asuville sukulaisille.
Myös Tambotin äiti asuu edelleen Filippiineillä. Helmikuussa Tambot pääsi kyläilemään hänen luonaan ensimmäistä kertaa Suomeen muuton jälkeen.
”Vietin kahden viikon talvilomani siivoten hänen kotiaan. Ostin hänelle myös lääkkeitä ja ruokaa.”
Noel Tambot on harkinnut hakeutuvansa opiskelemaan terveydenhoitoalaa.
””Pidän asiakkaistani ja tunnen, että he arvostavat työtäni.”
Jossain vaiheessa Tambot haluaisi saada Suomen kansalaisuuden. Hän suoritti kansalaisuushakemukseen vaadittavan yleisen kielitaidon tutkinnon viime vuonna.
”Yritän etsiä keinoja, joiden avulla voisin viettää enemmän aikaa perheeni kanssa. Lapseni kasvavat, ja tunnen, että minun pitää viettää enemmän aikaa kotona”, hän kertoo.
Perhe on hänen mukaansa kotiutunut hyvin. Vaimo etsii lähihoitajan harjoittelupaikkaa, vanhin poika opiskelee koneasentajaksi ja nuorempi poika on lukiossa. Perheen kaksi tyttöä ovat koulussa ja päiväkodissa.
Tambot sanoo tuntevansa olonsa turvalliseksi osana suomalaista yhteiskuntaa. Hän myös viihtyy hyvin siivousalalla.
”Siivoaminen tekee ihmiset iloisiksi. Pidän asiakkaistani ja tunnen, että he arvostavat työtäni. Aiemmin oikolukijana siivosin tekstejä, nyt siivoan koteja.”
Tulevaisuudessa Tambot kuitenkin toivoo, että voisi jälleen opiskella. Ehkä terveydenhoitoalaa, sillä siellä on pulaa työntekijöistä. Haaveena ovat röntgenhoitajan työt.
