Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa ohjauskorkoa epävakaudesta huolimatta

Ohjauskoron vaihteluväli nousee 4,75–5,00 prosenttiin. Päätös oli yksimielinen.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell lehdistötilaisuudessa Washingtonissa keskiviikkona.

| Päivitetty

Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti keskiviikkona jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä. Se nostaa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä.

Päätöksen seurauksena ohjauskoron vaihteluväli on 4,75–5,00 prosenttia. Viimeksi ohjauskorko on ollut yhtä korkealla vuonna 2007.

Rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea oli yksimielinen. Se perustelee ratkaisuaan nopealla inflaatiolla ja ilmoittaa lausunnossaan, että tarvetta rahapolitiikan kiristämiselle voi olla edelleen.

Avomarkkinakomitean jäsenten mediaaniarvion mukaan ohjauskoron vaihteluvälin sopiva yläraja olisi tänä vuonna 5,1 prosenttia. Arviot eivät ole lupauksia, mutta nekin vihjaavat silti vielä yhdestä koronnostosta.

Pääjohtaja Jerome Powell sanoi lehdistötilaisuudessa, että avomarkkinakomitean jäsenet eivät odota korkojen laskevan tänä vuonna. Keskuspankki myös jatkaa taseensa supistamista 95 miljardilla dollarilla kuukausittain.

Suurimpien yhdysvaltalaisten yhtiöiden osakeindeksi S&P 500 heikkeni keskiviikkona 1,7 prosenttia ilmeisesti siksi, että joidenkin sijoittajien toiveet koronlaskusta syksyllä romuttuivat.

Viime aikoina sijoittajat ovat pohdiskelleet, pitäisikö keskuspankin luopua koronnostosta epävakauden takia. Se olisi ollut rohkea päätös ja herättänyt todennäköisesti epäilyjä, että keskuspankki arvioi rahoitusmarkkinoiden myllerryksen olevan tiedettyä suurempaa.

”Yhdysvaltojen pankkijärjestelmä on vakaa ja kestävä. Viimeaikainen kehitys [rahoitusmarkkinoilla] todennäköisesti kiristää kotitalouksien ja yritysten luottoehtoja ja rasittaa taloudellista toimeliaisuutta, palkkaamista ja inflaatiota. Näiden vaikutusten laajuus on epävarma”, avomarkkinakomitea toteaa lausunnossaan.

Kohonneiden korkojen takia pankeista ei saa enää rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin, mikä hillitsee inflaatiopaineita.

”Keskuspankin perusennuste on edelleen ainakin yksi koronnosto. Se näkee joka tapauksessa, että viimeaikaisilla markkinahuolilla on kiristävä vaikutus rahoitusoloihin ja kielteinen vaikutus talouden aktiviteetille ja inflaatiolle, mikä pienentää koronnostotarvetta jatkossa”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Myös finanssiryhmä OP:n markkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että keskuspankki todennäköisesti nostaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä toukokuussa.

”Korkopäätös osoitti keskuspankin pitävän inflaatiota suurempana ongelmana kuin rahoitusmarkkinoiden epävarmuutta. Se ilmoitti kohtalaisen selvästi, että Yhdysvaltojen pankkijärjestelmä on vakaa, minkä takia rahapolitiikan kiristämistä voidaan jatkaa inflaation taltuttamiseksi.”

Vuoden kuluessa keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa yhdeksän kertaa ja turvautunut neljä kertaa poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön koronnostoon.

Perimmäinen syy rahapolitiikan kiristämiseen on nopea inflaatio, joka monien taloustieteilijöiden mielestä Yhdysvaltojen ja euroalueen talouden merkittävin uhka.

Hintojen ripeän kohoamisen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.

Helmikuussa inflaatiovauhti oli Yhdysvalloissa 6,4 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation on oltava pitkän ajan kuluessa keskimäärin kaksi prosenttia.

Keskiviikkona julkaistussa uudessa suhdanne-ennusteessa keskuspankki arvioi talouden kasvavan 0,4 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2025.

Ennusteen mukaan inflaatio hidastuu 3,3 prosenttiin tänä vuonna, 2,5 prosenttiin ensi vuonna ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025.

Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt energiakriisin lisäksi voimakas finanssipoliittinen elvytys, joka aloitettiin koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa. Elvytys on lisännyt kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.

Talous on myös ylikuumentunut, sillä työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa. Tällöin työnantajat joutuvat kilpailemaan työvoimasta palkankorotuksilla. Ne taas ovat omiaan kiihdyttämään inflaatiota.

Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki pyrkii saamaan kysynnän ja tarjonnan paremmin tasapainoon, minkä seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.

Nopeimmillaan inflaatiovauhti oli viime vuonna heinäkuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 9,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita