Metsä Group eli Metsäliitto Osuuskunta maksaa pääjohtajalleen Ilkka Hämälälle poikkeuksellisen suuren lisäeläkkeen. Osuuskunta Metsä Group maksoi Hämälän lisäeläkerahastoon 4,1 miljoonaa euroa viime vuonna.
Summa on harvinaisen iso. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM maksoi toimitusjohtaja Jussi Pesosen hyväksi viime vuonna noin miljoona euroa lisäeläkemaksuja.
Lisäeläke on suuri myös Sammon vuonna 2015 Kari Stadighille maksamaan 2,5 miljoonan euron lisäeläkemaksuun verrattuna. Stadigh on aiemmin pitänyt yksittäisten lisäeläkemaksujen kärkisijaa.
Hämälä on kerännyt lisäeläkerahastoonsa neljässä vuodessa 9,9 miljoonaa euroa. Kun mukaan ottaa hänen aloittamisvuotensa 2018, pääjohtajan lisäeläkekassa on jo yli 10 miljoonaa euroa.
Vuosittain maksetun lisäeläkkeen määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta 2019.
Käytännössä lisäeläke on siirrettyä palkkaa, mikä mahdollistaa tulon lievemmän verotuksen eläkeaikana. Lisäeläkkeen avulla siirretään verotettavaa tuloa tulevaisuuteen, jolloin myös tuloista maksetut verot jäävät pienemmiksi.
Metsä Groupin Hämälällä on käytössään niin sanottu etuusperusteinen lisäeläkejärjestely. Siinä työnantaja takaa hänelle tietyn kokoisen eläkkeen loppuelämäksi.
Melkein kaikki isot yhtiöt ovat luopuneet tällaisesta järjestelystä ja siirtyneet maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn, jossa yhtiö maksaa sovitun kokoisen lisäeläkemaksun vuosittain.
Lisäeläkkeen päälle Hämälälle on maksettu normaalit palkat ja palkkiot. Esimerkiksi viime vuonna hänelle maksettiin palkkoina ja palkkioina 2 980 000 euroa. Hämälä sai viime vuonna työstään korvausta 138 kertaa niin paljon kuin yhtiön keskivertotyöntekijä.
Esimerkiksi UPM:n toimitusjohtaja Pesonen sai viime vuonna työstään korvausta 123 kertaa niin paljon kuin yhtiön keskivertotyöntekijä.
Vertailussa on laskettu mukaan palkat, palkkiot sekä muiden konserniyhtiöiden maksamat palkkiot ja lisäeläke, jotka on eritelty Metsä Groupin tuoreessa palkitsemisraportissa.
Hämälän saama 4,1 miljoonan euron korvaus lisäeläkerahastoon nousi vuonna 2022 miljoona euroa suuremmaksi kuin hänen varsinainen palkkansa ja palkkionsa.
Lisäeläkemaksujen kasvun taustalla on harvinaisen antelias johtajasopimus, joka takaa Hämälälle 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta.
Erityisen kalliiksi johtajasopimuksen tekee se, että eläke lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltäneiden viiden vuoden perusteella. Tuolloin Hämälän koko työuran aikaiset tulot ovat suurimmillaan, koska hän on hyvin palkattu pääjohtaja.
Tavallisen palkansaajan eläke lasketaan kaikista työuran aikaisista ansioista.
Hämälä täytti tammikuussa 62 vuotta. Hänen eläkeikänsä on 64 vuotta ja 9 kuukautta eli hän ehtii nostamaan etuusperusteisia lisäeläkemaksuja vielä muutaman vuoden.
Yhteensä Hämälän saama korvaus Metsä Groupilta oli vime vuonna 7 055 629 euroa. Yhtiön palkitsemisraportin mukaan yhtiön työntekijän keskimäärin saama vuosikorvaus oli 51 218 euroa. Hämälän saama kokonaiskorvaus nousi 31,2 prosenttia, kun rivityöntekijän tilipussi kasvoi 6,5 prosenttia vuodesta 2021.
Kuluneen neljän vuoden aikana Metsä Groupin toimitusjohtajan ja rivityöntekijän palkkaero on ollut 75–138 -kertainen, joten viime vuonna ero rivityöntekijöihin kasvoi selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Hämälä on työskennellyt pääjohtajana huhtikuusta 2018 alkaen, mitä ennen hän oli konsernin osan Metsä Fibren toimitusjohtaja.
Metsä Group on laskenut keskivertotyöntekijän saaman korvauksen koko konsernin henkilöstökuluista. Niistä on vähennetty henkilösivukulut ja jaettu se työntekijöiden keskimääräisellä luvulla.
HS selvitti toimitusjohtajien ja työntekijöiden palkkioiden eroja heinäkuussa 2019 julkaistussa jutussaan.
Selvityksen mukaan ison pörssiyhtiön toimitusjohtaja sai vuonna 2018 noin 48 kertaa enemmän korvauksia kuin tavallinen palkansaaja. Hämälä on viitejoukossaan harvinaisen hyvin palkattu toimitusjohtaja.
Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta selvittää lisäeläkemaksun kehitystä sillä, että taustalla ovat historialliset syyt.
”Tämä juontaa aika kauas historiaan, että ollaan nämä lisäeläkejärjestelyt hyväksytty. Suurin osa näistä [lisäeläkkeen saaneista] on jo eläkkeellä. Hämälä ja pari muuta ovat töissä vielä”, Linnaranta sanoo.
Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta puhui Metsä Groupin sahan vihkiäistilaisuudessa Raumalla 10. lokakuuta viime vuonna.
Miksi lisäeläkesopimusta ei muutettu siinä vaiheessa, kun Hämälä nimitettiin 2017 osuuskunnan toimitusjohtajaksi ja Metsä Groupin pääjohtajaksi 2018 alkaen?
”Olemassa olevat on jatkettu... juontaa historiasta tämä”, Linnaranta vastaa.
Historiallisilla syillä voi perustella kaikenlaista, mutta miksi sinun aikanasi tälle [lisäeläkejärjestelylle] ei ole pantu pistettä?
”En lähde nyt kommentoimaan tässä. Nämä ovat sopimuskysymyksiä.”
Esimerkiksi UPM ja Kesko ovat muuttaneet tai muuttamassa toimitusjohtajansa kallista etuusperusteita lisäeläkesopimusta sitä paljon edullisemmaksi maksuperusteiseksi?
”En lähde nyt tätä nyt kommentoimaan, kun nämä ovat sopimuskysymyksiä.”
Pidätkö asiantilaa hyvänä?
”Kyllä minä puolustan meidän järjestelmiä. Meillä on sopimukset tehty aikanaan ja me pidämme niistä kiinni. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, ja nämä ovat meiltä loppumassa sitä mukaa, kun ihmiset jäävät eläkkeelle.”
Linnaranta täydentää vastaustaan vielä sähköpostilla, jossa hän korostaa aloittaneensa hallituksen puheenjohtajana 2020 ja ”Ilkan” aloittaneen pääjohtajana jo 2018.
"En ollut neuvottelemassa hänen sopimustaan enkä toki muuta tehtyjä sopimuksia vaan kunnioitan niitä.”
Metsäliitto Osuuskunnan omistavat suomalaiset metsänomistajat. Osuuskunnan omistavia metsänomistajia on yli 90 000.
Osuuskunta muutti markkinointinimensä Metsä Groupiksi vuonna 2012.
Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2022 oli noin 7 miljardia euroa.
