Suomen Eristeteollisuus puolustaa EU:ssa käynnissä olevaa energiatehokkuutta koskevaa lakiuudistusta.
Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuun puolivälissä kantansa rakennusten energiatehokkuutta koskevaan lakiehdotukseen. Parlamentin hyväksyntä tarkoittaa, että direktiivin käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa.
Lakiehdotusta on arvosteltu, koska sen on pelätty pakottavan monet eurooppalaiset mittaviin remontteihin kodeissaan. Esimerkiksi Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ovat sanoneet, että jopa puoleen suomalaisista kerros- ja omakotitaloista kohdistuisi mittavia korjauksia kymmenen vuoden kuluessa, jos direktiivin sisältöä ei muuteta.
Lue lisää: Uusi EU-direktiivi voi tuoda kalliin remontin useaan kotiin
Suomalaisen eristeteollisuuden edustaja Peter Lind sanoo, että niin sanotuista pakkoremonteista puhuminen on tässä vaiheessa ennenaikaista.
”Tässä täytyy nyt ehkä laittaa hieman jäitä hattuun. Tulevassa kolmikantaneuvottelussa otetaan huomioon eri jäsenmaiden erityistarpeet, ja kehitetään direktiiviä. Tämän jälkeen direktiivin toimeenpano voidaan aloittaa Suomenkin päässä.
Eristeteollisuus on osa Rakennustuoteteollisuus RTT:tä, jossa Lind toimii tuoteryhmäpäällikkönä.
Lind latelee pitkän listan perusteluja sille, miksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on Suomessakin tärkeää.
Hän sanoo muun muassa, että eristäminen pidentää rakennusten elinkaarta ja vähentää energian kulutusta.
”Eli saadaan käytännössä kuluttajan sähkö- tai lämmityslaskua pienemmäksi. Puhutaan 20–30 prosenttia pienemmästä lämmitysenergian kulutuksesta”, Lind sanoo.
Energian kulutuksen vähentäminen parantaa Lindin mukaan myös Suomen energiaomavaraisuutta.
”Ei tarvitse välttämättä olla enää niin paljon energian tuonnin varassa, vaan pystytään itse omalla energian tuotannolla kattamaan tarvittavat energiamäärät. Ja sitä kautta tietysti voidaan itse vaikuttaa siihen, millä tavalla täällä Suomessa tuotamme energiaa.”
Kestävää kehitystä edistävän valtionyhtiön Motivan mukaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.
Eristeteollisuuden viesti on, että rakennusten energiatehokkuutta tulisi parantaa Suomessa joka tapauksessa, kävi EU:ssa tekeillä olevalle direktiiville mitä tahansa.
”Ehjää julkisivua ei välttämättä kannata lähteä korjaamaan, mutta ei vaurioitumista saa myöskään päästää liian pitkälle. Jos julkisivu menee liian huonoon kuntoon, se heikentää asukkaan asumisoloja ja nostaa remonttikuluja. Mitä pidemmälle vaurio on edennyt, sitä enemmän se maksaa.”
Lindin mukaan etujärjestön näkemys on se, että jos julkisivuremontti päädytään tekemään, tulisi lisäeristys tehdä käytännössä aina.
”Kun julkisivu on auki, eristyksen lisäkustannus on pieni verrattuna hyötyihin.”
Mahdolliset energiatehokkuuden parantamistalkoot tekisivät luonnollisesti hyvää myös eristeteollisuuden yritysten liiketoiminnalle.
Lind ei kuitenkaan halua lähteä arvioimaan, miten suuri taloudellinen merkitys tekeillä olevalla direktiivillä voisi alalle Suomessa olla. Hänen mukaansa tulevan lakimuutoksen vaikutus eristeteollisuuden tuotteiden kysyntään riippuu pitkälti siitä, millaiseksi direktiivin pohjalta päivitetty kansallinen asetus muodostuu, ja millainen eristyksen rooli siinä on.
”Täytyy muistaa, että energiatehokkuusparannuksia tehdään koko ajan, joten on hankala arvioida, millainen lisätekijä lakimuutos olisi.”
”Ei se negatiivinen asia ole”, Lind vahvistaa kysyttäessä.
