Maatalouden tukia maksettiin viime vuonna noin 2,13 miljardia euroa, ilmenee Ruokaviraston julkistamista tiedoista. Tukisummasta jonkin verran alle 46 prosenttia oli EU-tukia ja loput kansallisia tukia.
Tukea saaneita oli viime vuonna noin 54 500. Tuensaajista lähes 90 prosenttia on maatiloja. Niiden lisäksi maataloustukia käytettiin esimerkiksi elintarvikeyritysten markkinoinnin tukemiseen ja maatalousalan koulutushankkeisiin.
Tuen saajien määrä on pienentynyt vuosien mittaan. Vuonna 2021 maatalouden tukien saajia oli noin 56 400, vuonna 2020 taas yli 57 800. Taustalla on maatilojen vähentyminen.
”Maatilojen määrä on vähentynyt Suomessa vuosia, jopa vuosikymmeniä”, sanoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maataloustukien kokonaissumma on jonkin verran kasvanut. Vuonna 2021 summa oli noin 2,02 miljardia euroa.
Tuen mediaanimäärä saajaa kohti oli viime vuonna noin 15 500 euroa ja vuonna 2021 noin 14 400 euroa.
EU-varoista maksettavaa nuorten viljelijöiden tukea sai viime vuonna noin 3 300 viljelijää. Noin puolet heistä sai lisäksi kansallista nuorten viljelijöiden tukea, jota maksetaan pohjoisen sijainnin perusteella eli suunnilleen Pori–Lappeenranta-akselin pohjoispuolella.
”EU:n nuorten viljelijöiden tuki on hehtaariperusteinen ja kattaa kaikki tilanpidon alkuvaiheessa olevat nuoret eli alle 40-vuotiaat viljelijät, sanoo Patjas. Lisäksi osa nuorista viljelijöistä on niin alkuvaiheessa, että he saavat aloitustukea.”
Eläintuotantoon liittyviä tukia maksettiin lähinnä kansallisista varoista: maidon tuotantotukea noin 166 miljoonaa euroa, pohjoista kotieläintukea vajaat 90 miljoonaa sekä sika- ja siipikarjatalouden tukea noin 27 miljoonaa. EU-varoista taas maksettiin nautapalkkiota vajaat 35 miljoonaa euroa ja lypsylehmäpalkkiota jonkin verran yli 22 miljoonaa.
Kasvihuonetukea maksettiin noin 40 miljoonaa euroa. Sen saajia oli vajaat 700. Kasvihuonetuki maksettiin kokonaan kansallisista varoista.
Alkuperäisrotujen kasvattamista tuettiin viime vuonna noin 2,3 miljoonalla eurolla. Summasta noin 40 prosenttia oli EU-tukia. Tuen saajia oli hieman alle 500.
Maataloustukien kokonaisuudessa suurin osuus ovat viljelijätuet, joita maksettiin noin 1,9 miljardia euroa. Viljelijätuissa suurin tukiryhmä olivat luonnonhaittakorvaukset, joita maksettiin noin 596 miljoonaa euroa. Suoria tulotukia maksettiin noin 499 miljoonaa.
”Luonnonhaittakorvaus on yksi keskeinen väline, jolla tasataan alueiden välisiä eroja. – – Pystytään pitämään viljelysmaata käytössä”, selvittää Patjas.
Luonnonhaittakorvauksella tuetaan Suomen maataloutta pohjoisten olojen vuoksi. Keski-Euroopassa sillä tuetaan esimerkiksi vuoristoalueiden viljelijöitä.
Luonnonhaittakorvaukset maksettiin pääosin kansallisista varoista ja suorat tulotuet lähes kokonaan EU-tukina.
Maatalouden hanketukia maksettiin viime vuonna noin 67,5 miljoonaa euroa ja yritystukia noin 49,3 miljoonaa. Pääosa hanketuista suunnattiin maatilojen investointeihin.
”Hanketuilla kehitetään myös paikallista elintarvikkeiden jatkojalostusta. Muu maaseudun kehittäminen on laajaa ja vilkasta, mutta rahoitusmäärät eivät ole kovin suuria”, sanoo Patjas.
Oikaisu 27.3. kello 11.11: Jutussa luki aiemmin, että Suomessa luonnonhaittakorvauksella tuetaan maataloutta niin sanotulla C-alueella eli noin Pori–Lappeenranta-akselin pohjoispuolella. Korvauksia maksetaan kuitenkin koko maahan.
