Perinnöistä on tullut entistä useammalle suomalaiselle pienen taloudellisen helpotuksen sijaan riesa. Tämä selviää HS:n Verohallinnosta hankkimista tiedoista.
Verottajan mukaan ulosottoon päätyvien perintöverojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019 saakka. Vuonna 2019 ulosottoon päätyi perintöveroja noin 4 miljoonan euron edestä. Viime vuonna määrä oli noussut jo lähes 12 miljoonaan euroon.
Alkuvuoden perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna ulosottoon päätyy viime vuotta vähemmän perintöveroja. Tammi–maaliskuussa ulosottoon on päätynyt lähes kaksi miljoonaa euroa. Maksamattoman veron keskiarvo on kasvanut tänä vuonna noin 5 800 euroon viime vuoden noin 4 300 eurosta.
Suomessa perintöveroja maksoi viime vuonna 74 700 ihmistä. Keskimääräinen maksettu vero oli viime vuonna noin 9 400 euroa.
Ulosottoon lähetetyt verot eivät kuvaa kyseisenä vuonna maksamattomien verojen määrää. Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintöveroa ei lähetetä ulosottoon ennen kuin on kulunut kaksi vuotta sen erääntymisestä.
”Tästä syystä vuodelle 2022 saattaa sattua sellaisia veroja, joiden eräpäivä on ollut vuonna 2020. Perunkirjoitusten toimitusten kanssa on ollut viime aikoina aikamoista ruuhkautumista, joten tuolla saattaa olla mukana sellaisiakin tapauksia, joissa perinnön jättäjän kuolema on tapahtunut vuonna 2019 tai jopa vuonna 2018”, sanoo riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta.
”Itse en näe, että ulosottoon päätyneen perintöveron määrän kasvu olisi mitenkään hirveän dramaattinen. Jonkun verran kasvua on ollut, mutta tätä pitää aina suhteuttaa myös kuolleiden henkilöiden määrään.”
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli historiallisen paljon ihmisiä vuonna 2022. Kuolleita oli lähes 62 900. Määrä on kasvanut vuodesta 2019 noin 16,6 prosenttia. Ulosottoon päätyneiden perintöverojen määrä on kasvanut selvästi kuolleiden määrää nopeammin, sillä osuus on kasvanut samaan aikaan lähes 192 prosenttia.
Ulosottoon päätyvien perintöverojen kohdalla myös saadut perinnöt ovat varsin suuria. Suomessa perinnöt ovat verovapaita 20 000 euroon asti. Suurin osa perintöä saavista suomalaisista ei maksa perintöveroa lainkaan. Tilastokeskuksen mukaan tällaisten perintöjen osuus on noin 60 prosentista kaikista perintöä saavista.
Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella. Perintöveroluokkia on Suomessa kaksi.
Ensimmäiseen niistä kuuluvat perinnönjättäjän lähisukulaiset eli muun muassa aviopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Toiseen veroluokkaan puolestaan kuuluvat muut perillisen sukulaiset ja ulkopuoliset ihmiset.
Ensimmäisen veroluokan perillisten verotus on kevyempää kuin toisen luokan. Lisäksi on muutamia erilaisia vähennyksiä, joita perillinen voi tehdä. Kuolinpesästä voi jo itsessään tehdä tiettyjä vähennyksiä.
Jos maksettava perinnön arvo on esimerkiksi 100 000 euroa, maksavat eri perilliset siitä eri verran veroa. Osa ei maksa ollenkaan veroa.
Ilman vähennyksiä perintövero olisi lähisukulaisille 8 700 euroa, toisen veroluokan perijöille vero olisi 20 500 euroa.
Alaikäisyysvähennyksellä maksettavaa jäisi 1 500 euroa, sillä suoraan alenevassa polvessa oleva alaikäinen voi tehdä 60 000 euron vähennyksen.
Puoliso ei maksaisi tässä tapauksessa veroa lainkaan, sillä hän voisi tehdä 90 000 euron vähennyksen, jolloin verotettavaa ei jää.
Puoliso maksaa perintöveroa vasta, kun perintöosuus on arvoltaan 110 000 euroa.
Perintövero on progressiivinen vero.
Ulosottoon päätyvien perintöverojen määrä voi kasvaa lähivuosina, sillä Suomen väestö vanhenee.
Vuonna 2010 suomalaisista 17,5 prosenttia oli vähintään 65-vuotiaita. Vuonna 2021 osuus oli noussut 23,1 prosenttiin. Vuonna 2021 tehdyn väestöennusteen mukaan osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 26 prosenttiin ja vuoteen 2040 mennessä noin 27 prosenttiin.
Tilastokeskuksen mukaan ikääntyneet ovat myös varsin varakkaita. Kotitalouksien nettovarallisuutta tarkastellessa käy ilmi, että yli 64-vuotiaiden omaisuus on kasvanut nopeasti. Kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet.
Perheyritysten liiton mukaan perillisten maksuvaikeuksien lisääntyminen on Suomessa ”kasvava ongelma”.
”Nythän aletaan olemaan siinä vaiheessa, että aletaan periä omaisuutta. Aikaisemmilla sukupolvilla ei välttämättä näitä tilanteita ole juuri ollut, niin ei ole tullut tilanteita vastaan”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Perintöverosta on käyty HS:n mielipidepalstalla runsaasti keskustelua vuosien saatossa. Vanhala-Harmanenkin kirjoitti hiljattain mielipidesivuilla, että perintövero voi johtaa perillisen kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin (HS 1.3.2023).
Hän nosti esille tilanteen, jossa perillinen perii omaisuutta, jota ei voi kuitenkaan myydä pois.
”Kun perii kiinteää omaisuutta, jota ei voi realisoida, niin tulee hankala tilanne, jossa saa omaisuutta mutta ei rahaa, eikä omaisuutta voi myydä”, Vanhala-Harmanen sanoo HS:lle.
Ongelman mittaluokkaa on vaikea haarukoida. Hankala tilanne voi syntyä esimerkiksi omistusasujille, kun puoliso kuolee. Vastaavan kaltaisia pulmia on Vanhala-Harmasen mukaan muitakin, esimerkiksi jos perii vaikeasti myytävän kiinteistön tai listaamattoman yhtiön osakkeita.
Perheyritysten liiton mielestä tehokas keino helpottaa perinnöistä syntyviä maksuvaikeuksia olisi antaa maksuaikaa. Se ehdottaa kymmenen vuoden maksuaikaa.
Liitto haluaisi poistaa perintöveron kokonaan mutta ymmärtää, ettei toive ole todennäköisesti realismia.
Etujärjestö tavoittelee luovutusvoittoveroon siirtymistä, jossa omaisuudesta maksettaisiin veroa vasta sitä myytäessä eli pääomatuloverona. Lisäksi järjestö kannattaa toisesta veroluokasta luopumista.
Verohallinnon Hurskainen ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö nykyjärjestelmää muuttaa vai ei.
Hän muistuttaa, että perintöveron maksamiseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä heti Verohallinnon puoleen, jos tietää, että veron maksu voi aiheuttaa hankaluuksia. Yhä useampi suomalainen myös selvästi toimii näin.
Perintöveroja sisältävien maksujärjestelyiden määrä on kasvanut, ja tämän vuoden tammi–maaliskuun perusteella näyttää siltä, että määrä kasvaa tänä vuonna entisestään.
Verohallinnolta voivat hakea maksujärjestelyä esimerkiksi tilapäisistä maksuvaikeuksista kärsivät. Maksujärjestelyssä verolle saa lisää maksuaikaa, ja maksuerät ovat pienempiä. Jos maksujärjestelyä noudattaa, vero ei mene ulosottoon.
Viime kädessä perinnöstä voi myös kieltäytyä.
”Silloin pitää vain perunkirjoitusvaiheessa ilmaista, ettei halua ottaa vastaan. Silloin välttyy myös veroilta”, Hurskainen sanoo.
Tilastokeskus kertoi keskiviikkona, että Suomessa oli viime vuoden lopussa kaikkiaan yli 291 000 ulosottovelallista. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 7,6 miljardia euroa.
