Työvoimapula on noussut usein esiin viime viikkojen vaalikeskusteluissa. Sen ratkaisukeinoksi on tarjottu erityisesti työperäistä maahanmuuttoa.
Sen sijaan toinen työvoimapulaa helpottava keino on jäänyt vaalien alla näkymättömiin, katsoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Kyseessä olisi Corinin mukaan työmarkkinoiden ”matalalla roikkuva hedelmä”, jossa olisi valtava työvoimapotentiaali.
Kukaan ei kuitenkaan ole ollut innokas nostamaan kyseistä keinoa esiin vaalien alla.
Corinin tarkoittama keino on työurien pidentämisestä niiden loppupäästä.
Corin on analysoinut OECD:n tilastoja ja vertaa Suomea Japaniin, jossa iäkkäiden työssäkäynti on huomattavasti yleisempää.
Japanissa 65–69-vuotiaista kansalaisista 50 prosenttia käy töissä. Osuus on kasvanut noin 14 prosenttiyksiköllä vuodesta 2010. Suomessa samasta ikäryhmästä työskentelee vain 16 prosenttia. Osuus on kasvanut vuodesta 2010 noin 5 prosenttiyksiköllä.
Suomessa 65–69-vuotiaat työskentelevät selvästi vähemmän kuin esimerkiksi rikkaiden teollisuusmaiden OECD-järjestön jäsenmaissa keskimäärin tai muissa Pohjoismaissa.
Ero näkyy selvästi myös 70–74-vuotiaiden kohdalla. Tuon ikäisistä japanilaisista töissä käy 33 prosenttia ja suomalaisista vain 7 prosenttia.
Corin sanoo, että kyselytutkimusten perusteella moni eläkeläisistä olisi Suomessakin halukas jatkamaan työskentelyä.
”Eläkeläiset ovat kokeneita, koulutettuja ja kielitaitoisia. Minun silmissäni se on valtava työvoimapotentiaali”, Corin sanoo.
65–69-vuotiaiden ikäluokassa ja 70–74-vuotiaiden ikäluokassa on molemmissa noin 350 000 ihmistä.
Corin sanoo, että työssäkäyvien osuus iäkkäiden joukossa on ollut jo nousu-uralla, joten iäkkäiden työssäkäynnin lisääminen edelleen on hyvinkin realistista.
Hän harmitteleekin, että kun vaalien alla on puhuttu työvoimapulasta, tämä keino ei ole saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä.
”Se, mikä jatkuvasti nostetaan esiin, on maahanmuutto”, hän vertaa.
”Eläkeläisissä oleva työvoimapotentiaali ei ole saanut läheskään sitä näkyvyyttä, mikä sille kuuluisi.”
Jos 65–74-vuotiaiden työllisyysaste nousisi Suomessa Japanin tasolle, sillä olisi Corinin mukaan erittäin suuri vaikutus työllisten lukumäärään.
”Meillä on työvoimapula, se on ihan selvä asia. Tässä keskustelussa eläkeläiset ovat työmarkkinoiden näkökulmasta tällainen kuuluisa matalalla roikkuva hedelmä”, Corin sanoo.
Hän kirjoittaa Aktian blogissaan, että vuoden 2020 tiedoilla tämä muutos tarkoittaisi yli 200 000:n työllisen lisäystä.
Viime vuonna työllisiä oli Suomessa yhteensä 2,53 miljoonaa. Työllisten määrä kasvaisi siis tällä laskukaavalla yli 8 prosenttia.
Suomessa ja Japanissa on erilainen kulttuuri ja suhde työhön. Corin toteaa, että Japanissa työ on tärkeämpää oman identiteetin kannalta.
Japanin väestörakenne on myös huoltosuhteen kannalta vaikeampi kuin Suomen. Jos iäkkäät eivät tekisi Japanissa aktiivisesti töitä, se olisi kansantaloudelle valtava rasite.
”En usko se talous edes pysyisi pystyssä ilman näiden iäkkäämpien ihmisten työpanosta”, Corin toteaa.
On hyvä huomata, että Japanissa iäkkäiden työllisyys on maailmanmittakaavassa poikkeuksellisella tasolla.
OECD:n tilastoissa Japanissa 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaikista maista korkein, 70–74-vuotiaissa vertailun toiseksi korkein, Corin toteaa blogissaan.
Hän sanookin, että iäkkäiden työllistämisestä ei ole tarjolla ihmelääkettä Suomen työvoimapulaan muutamassa vuodessa.
”Jos [Suomessa] halutaan niihin samoihin työllisyysasteisiin kuin Japanissa, niin se on hirveän pitkä matka”, Corin sanoo haastattelussa.
Mitä Suomessa sitten pitäisi tehdä, jotta iäkkäiden työllisyys saataisiin nousuun?
Kyselyissä tulee Corinin mukaan esiin, että eläkeläisten joukossa on ”aika paljon” mielenkiintoa alan vaihtamiseen.
”Kun puhutaan koulutusinvestoinneista, pitäisi erikseen nostaa esiin, että jos eläkeläinen haluaa jatkaa töissä, ehkä uudella alalla, siihen kannustettaisiin erilaisia koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla”, Corin sanoo.
Toisena asiana hän nostaa työnantajien asenteet. Hän uskoo, että ne ovat menossa parempaan suuntaan, mutta ongelmia on edelleen.
”Mielestäni eläkeläisiä ei yhtä mielellään palkata. Se on toinen asia, mitä pitäisi pystyä muuttamaan, että pystyisimme hyödyntämään potentiaalin, mikä meillä on”, Corin toteaa.
Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka hyvin ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisiä.
Corin nostaa esiin, että japanilaisten elinajanodote on korkeampi kuin suomalaisten.
”Jos samalle tasolle halutaan, elinajanodotteessa ja terveydessä yleensä pitää näkyä muutos”, hän sanoo.
Corin toivoo, että iäkkäiden työssäkäynnin lisäämisestä puhuttaisiin mahdollisuutena eikä pakkona.
Hän pitää tärkeänä, että niitä iäkkäitä, jotka haluavat tehdä töitä, kannustetaan siihen ja tehdään työnteko heille mahdolliseksi.
”Ranskastakin on nähty, että kun puhutaan eläkeläisten työssä jatkamisesta, niin se on poliittisesti hirveän herkkä aihe”, hän sanoo viitaten eläkeiän nostoa vastustaneisiin laajoihin mielenosoituksiin maassa.
”Uskon, että se on myös syy, miksi tästä ei haluta vaalien alla edes hirveästi keskustella, koska sitten asia herkästi leimataan eläkeiän nostoksi”, Corin arvioi.
