Professori: Ei ole realistista pysäyttää tekoälyn kehittämistä puoleksi vuodeksi

Paavo Ritalan mukaan vesileimasysteemi tekoälyn tuottamaan materiaaliin olisi hyödyllinen esimerkiksi mis- ja disinformaation vuoksi.

Luovaa tekoäly on kehittynyt nopeasti viime aikoina.

Asiantuntija ei pidä realistisena, että edistyksellisen tekoälyn kehittäminen keskeytettäisiin kuudeksi kuukaudeksi.

”En usko, että näin tapahtuu”, sanoo LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala.

Yli tuhat tutkijaa ja liike-elämän edustajaa ovat allekirjoittaneet Future of Life Instituten verkkosivuilla julkaistun avoimen kirjeen, jossa vaaditaan välittömästi pysäyttämään tekoälyjen opettaminen ainakin puoleksi vuodeksi. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muiden muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja toinen Applen perustaja Stephen Wozniak.

Lue lisää: Elon Musk ja joukko silmää­tekeviä vaativat keskeyttämään tekoälyn kehittämisen

Tuomiopäivähenkisessä kirjeessä varoitetaan pitkälle kehitetyn tekoälyn riskeistä yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle.

Kirjeen allekirjoittajat vetoavat tekoälyjärjestelmiä kehittäviin tutkimuskeskuksiin, etteivät ne opettaisi tekoälymalleja, jotka ovat kehittyneimpiä kuin Open AI -tutkimuslaitoksen pari viikkoa sitten julkaisema GPT4.

Tekoälyn kehittämiselle ovat niin suuret kannustimet, ettei Ritala usko kehityksen tilapäiseen keskeyttämiseen. Tekoälyn avulla voidaan parantaa esimerkiksi työn tuottavuutta, mikä houkuttelee kehittämään tekoälymalleja yhä pidemmälle.

Kirjeessä kehotetaan myös lukuisiin toimiin. Jos kehitystä ei voida pysäyttää puoleksi vuodeksi, pitäisi allekirjoittaneiden mukaan eri maiden hallitusten puuttua asiaan.

Ritala ei usko, että näin ripeä reagointi eri maissa olisi mahdollista. Hän pitää tätä valitettavana, sillä tekoäly kehittyy nopeasti. Hänen mukaansa tällä hetkellä olennaista on pohtia, kuka on vastuussa tekoälyn tuottamasta lopputuloksesta: Onko vastuussa käyttäjät, kehittäjä vai tekoäly?

Kirjeen allekirjoittaneet ehdottavat resurssien ja valvonnan lisäämistä. Tämä voisi konkreettisesti tarkoittaa tekoäly-yksiköiden perustamista yrityksiin. Valtion tasolla kyse voisi olla työryhmän tai jopa tekoälyviraston perustamisesta, Ritala pohtii.

Ritalan mielestä poikkihallinnollinen työryhmä olisi hyödyllinen, sillä tekoälyllä on vaikutusta moniin eri osa-alueisiin turvallisuudesta politiikkaan ja viestintään.

Hän kuitenkin huomauttaa, ettei tekoälyyn liittyviä haasteita ratkaista kansallisella tasolla.

Hänen mukaansa asiassa olisi syytä edetä EU:n tasolla, vaikka siihen sisältyykin aikataulullisia haasteita.

”EU on aika hidas, joten ollaan pulassa. Josko byrokratian pyörä pyörisi tällä kertaa nopeammin.”

Paavo Ritala.

Kirjeen allekirjoittaneet ehdottavat myös vesileimasysteemiä.

Käytännössä se tarkoittaisi, että ihmisille kerrottaisiin, onko materiaalin tuottanut ihminen vai tekoäly.

Toistaiseksi ei vielä tiedetä, onko tällaisen vesileimasysteemin kehittäminen mahdollista.

Ritalan mukaan vesileimojen käyttö olisi hyödyllistä, sillä se helpottaisi vastuukysymyksissä. Lisäksi toisinaan halutaan selvittää, kuka on esimerkiksi tuotetun tekstin takana.

Se voisi olla hyödyksi, kun selvitetään, kuka tai mikä taho on vastuussa dis- ja misinformaation levittämisestä.

Ritala ei ole yllättynyt kirjeen sisällöstä. Hän ei myöskään usko, että vetoomuksen taustalla olisi yritysten tai valtioiden välisistä valtataistelua tekoälyn herruudesta. Samoista asioista on puhuttu jo pitkään.

Tekoälyyn liittyvässä keskustelussa on pitkälti kyse siitä, keskitytäänkö tekoälyn mahdollisuuksiin vai uhkiin.

”Ollaanko avattu aarrearkku vai Pandoran lipas?”

Ritalalle tekoäly näyttäytyy aarrearkkuna.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita