Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen kallistuminen hidastui tuntuvasti maaliskuussa.
Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan kokonaisinflaatio hidastui 6,9 prosenttiin, kun se helmikuussa oli 8,5 prosenttia. Tästä huolimatta pohjainflaatio kiihtyi 5,7 prosenttiin. Euroalueen pohjainflaatio ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä voimakasta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan ekonomistit arvioivat ennalta, että kokonaisinflaatio olisi ollut 7,1 prosenttia ja pohjainflaatio 5,7 prosenttia.
Energia halpeni maaliskuussa 0,9 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sen sijaan jalostamattomat elintarvikkeet kallistuivat 14,7 prosenttia, teollisuustuotteet 6,6 prosenttia ja palvelut 5,0 prosenttia.
Helmikuuhun verrattuna ekonomistien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio kiihtyi maaliskuussa 0,1 prosenttiyksikköä.
Pohjainflaatio on tärkeä mittari, koska siitä poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus. Sen kiihtyminen kertoo inflaatiopaineiden olevan hyvin laaja-alaisia.
”Pohjainflaation kiihtyminen johtunee etenkin palveluiden kallistumisesta, mikä heijastaa palkkojen kohoamista ja matkustamisen lisääntymistä Saksassa. Euroopan keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan kiristämistä, jotta kysyntä vähenee ja inflaatio hidastuu”, sanoo elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Hidastumisesta huolimatta inflaatio on edelleen keskuspankin hintavakaustavoitetta nopeampaa. Tavoitteen mukaan inflaatioon pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikka voimakkaasti viime heinäkuusta lähtien saadakseen inflaation aisoihin. Viime vuonna inflaatio oli nopeimmillaan lokakuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 10,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Nopea inflaatio haittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä. Kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät. Ripeä inflaatio erityisen haitallista vähävaraisille, joiden tuloista suurin osa menee kulutukseen.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa. Tämän seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
”Kokonaisinflaation hidastuminen johtuu ensisijaisesti siitä, että energia kallistui jo vuosi sitten eikä ole enää kallistunut enempää. Pohjainflaation kiihtyminen oli odotettavissa ja sen takia pidän todennäköisenä, että Euroopan keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan kiristämistä, jotta inflaatio hidastuisi laaja-alaisesti”, sanoo tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema.
Saksalainen Commerzbank arvioi perjantaina katsauksessaan, että energian halpeneminen jarruttaa vastaisuudessakin kokonaisinflaatiota.
Rahapolitiikan kiristäminen alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.
Rahoitusmarkkinat arvioivat Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkojaan vielä kaksi kertaa 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaisi, että perusrahoitusoperaatioiden korko olisi kesällä 4,00 prosenttia ja liikepankkien talletuskorko 3,50 prosenttia.
Nopeinta inflaatio oli maaliskuussa edelleen Baltiassa. Latviassa kuluttajahinnat kallistuivat 17,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, Virossa 15,6 prosenttia ja Liettuassa 15,2 prosenttia. Suomessa inflaatio oli 6,8 prosenttia.
Suurimmista kansantalouksista inflaatio oli Saksassa 7,8 prosenttia, Ranskassa 6,6 prosenttia, Italiassa 8,2 prosenttia ja Espanjassa 3,1 prosenttia.
