Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Pankki ennakoi nyt, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosentin tahtia. Aiemmassa ennusteessaan Danske arvioi laskutahdiksi 0,7 prosenttia.
Ensi vuodelle Danske odottaa 0,9 prosentin kasvua. Suomen talouden näkymä on Dansken mukaan kääntynyt viime kuukausien aikana aiempaa positiivisemmaksi.
”Pitkälti väistetyn energiakriisin lisäksi Suomen vientimarkkinoiden talousnäkymät ovat olleet pelättyä paremmat. Euroalue vältti taantuman ja Kiinan talous avautui vuosien koronarajoitusten jälkeen. Siksi olemme hieman nostaneet Suomenkin talousennustetta”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Suomen taloudessa ei kuitenkaan ole luvassa paluuta vauhdikkaalle kasvu-uralle. Sitkeä inflaatio nakertaa kuluttajien ostovoimaa, ja nousseet korot jarruttavat taloutta pitkällä aikavälillä. Vientitilausten virran arvioidaan pysyvän vaisuna lyhyellä tähtäimellä, Danske ennakoi.
EKP jatkaa Dansken arvion mukaan edelleen ohjauskorkojen nostamista, mikä johtaa euriborien nousuun myös jatkossa. Korkorasituksen nousu hillitsee kulutuskysyntää ja jarruttaa investointeja.
Danske arvioi, että inflaation hidastuminen kestää aiempia arvioita kauemmin. Tälle vuodelle on luvassa 5,5 prosentin tahtia, ensi vuodelle 2,1 prosenttia. Kireä inflaatio vaikuttaa myös työmarkkinaneuvotteluihin. Dansken arvio on, että ansiotaso nousee tänä vuonna 4,1 prosenttia. Ensi vuonna ansiotaso kipuaa jo inflaatiota nopeammin, eli 3,7 prosenttia.
Dansken mukaan on odotettavissa, että tulevan hallituksen kokoonpanosta riippumatta julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkista taloutta kannattaisi sopeuttaa kuuden miljardin euron edestä kuluvalla ja kolmen miljardin edestä seuraavalla vaalikaudella.
”Näin merkittävien toimien aikaansaaminen on haastavaa. Odotamme velkasuhteen kääntyvän nousuun vuonna 2024, ellei talouskasvu piristy odotettua enemmän tai uusi hallitus toteuta sopeutustoimia etupainotteisesti”, sanoo Kuoppamäki.
Kuoppamäen mukaan luottoluokituslaitokset todennäköisesti pitävät Suomen luottoluokituksen ennallaan tänä vuonna.
”Luottoluokituslaitokset ovat suhtautuneet velkaantumiseen rauhallisesti, mutta ne odottavat julkisen talouden sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka purkaisivat kestävyysvajetta”, hän toteaa.
