Öljynviejämaiden OPEC+ -järjestön maanantainen ilmoitus raakaöljyn tuotantomäärien leikkaamisesta nostatti toinen toistaan villimpiä arvioita öljyn ja polttoaineiden tulevasta hintakehityksestä. Tuotantoa aiotaan ilmoituksen mukaan leikata yli miljoonalla barrelilla päivässä.
Esimerkiksi konsulttiyhtiö Rystad Energyn arvion mukaan leikkauspäätös voisi nostaa Brent-viitelaadun raakaöljyn hinnan kesäksi jopa 110 dollariin. Tällä hetkellä hinta on 85 dollarissa, joten kyseessä olisi jopa 25 prosentin nousu.
Myös muutamat yhdysvaltalaispankit ovat uumoilleet noin 100 dollarin barrelihintoja kesälle.
OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ei kuitenkaan usko näin voimakkaisiin hinnannousuihin.
”Maailmantalouden tila on niin vaisu tällä hetkellä, etten näe kovin suurta mahdollisuutta sille, että raakaöljyn hinta kallistuisi poikkeuksellisen paljoa”, Heiskanen sanoo.
Tällä hän viittaa paitsi talouden yleiseen kehitykseen, myös pankkisektorin viimeaikaiseen epävakauteen.
Samoilla linjoilla Heiskasen kanssa on myös energiayhtiö St1:n kaupallinen johtaja Timo Jokinen.
”Kun esimerkiksi nämä viimeaikaiset pankkihuolet nousivat pinnalle, raakaöljyn hinta laski noin 70 dollariin barrelilta”, Jokinen sanoo.
Pankkihuolilla hän tarkoittaa pankkisektorin maaliskuista kriisiytymistä, joka nousi pinnalle, kun Kalifornian Piilaaksossa sijaitseva Silicon Valley Bank jouduttiin talletuspaon seurauksena ottamaan Yhdysvaltain keskuspankin haltuun.
Tilanne vaikutti myös suurempiin pankkeihin ja johti lopulta muun muassa siihen, että jättipankki Credit Suisse jouduttiin myymään kilpailijaan UBS:lle.
Credit Suissen myynnin jälkeen hinta on hiljalleen noussut takaisin kriisiä edeltäneelle 80 dollarin tasolle kunnes se maanantaina OPEC+:n ilmoituksen jälkeen nousi 85 dollariin barrelilta.
Jokisen mukaan OPEC+:n ilmoituksen lisäksi myös kysynnän nousu koronavirusrajoituksiaan purkavassa Kiinassa ja venäläistä öljyä koskevat pakotteet tulevat todennäköisesti korottamaan hintoja jonkin verran.
”Ei tietenkään voi sanoa, etteikö joku olisi mahdollista, mutta kyllä useimmat analyytikkotahot enemminkin uskovat hintojen maltilliseen nousuun, ehkä 90 dollariin barrelilta”, Jokinen asettelee sanansa.
”Valtaosa markkinoista ei siis ajattele, että hinta nousisi edes kesällä 110 dollariin. Ei se millään lailla ole mahdotonta, mutta ei se valtavirran ajattelua ole.”
Sekä Heiskanen että Jokinen uskovat myös polttoaineiden hintakehityksen pysyvän maltillisena, vaikka raakaöljyn hinta hieman nykyisestä nousisikin. Bensiinin ja dieselin markkinahinnat eivät nimittäin seuraa raakaöljyn markkinahintoja orjallisesti. Esimerkiksi maanantaina bensiinin ja dieselin hinnat vahvistuivat vain puolella raakaöljyn viiden dollarin noususta.
”Pohjimmiltaan öljynhinnan nousu heijastuu toki myös bensiinin ja dieselin hintoihin. Viime aikoina polttoaineiden hintoihin on vaikuttanut kuitenkin aika paljon monet muut tekijät, kuten jalostuksesta aiheutuneet kulut”, Heiskanen sanoo.
Jokisen mukaan nämä muut tekijät voivat myös tasapainottaa bensiinin ja dieselin mahdollista raakaöljystä johtuvaa hinnannousua.
”Esimerkiksi Ranskan lakot ovat parhaimmillaan puolittaneet ranskalaisen öljynjalostuksen. Lisäksi Euroopassa on parhaillaan käynnissä öljynjalostamoiden huoltosesonki. Nämä molemmat helpottavat kesää kohden, mikä vähentää myös mahdollisen raakaöljyn hinnannousun vaikutuksia”, Jokinen luettelee.
