Ääni alkoi tunkeutua häiritsevästi ohjaamoon noin 80 kilometrin tuntivauhdissa.
Jokin läpsytti vasten autoa. Tämä tapahtui eräänä kesäpäivänä Pohjois-Karjalan pohjoisnurkilla paikassa, jonne kukaan ei haluaisi autonsa hajoavan.
Pysähdyin ja nousin kauhun vallassa tarkastelemaan mahdollisia vahinkoja.
Tuulilasinpyyhkijän vieressä odotti yllätys: autoni avain. Nahkainen avaimenperä oli hakannut kovassa vauhdissa lasin alareunaa vasten.
Mitä ihmettä?
Avaimessani on etäjärjestelmä, jolla on merkistä riippuen eri nimiä: Keyless, Kessy ja niin edelleen.
Avainta ei siis tarvitse survoa virtalukkoon, vaan auto havaitsee etänä, että avain on kyydissä. Sitten moottori käynnistetään napilla.
Nojailin aiemmalla pysähdyspaikalla konepeltiin ja jostain syystä pudotin avaimen vahingossa todella outoon paikkaan. Auto luuli, että se on sisällä. Sitten mentiin.
Olin helpottunut, ettei satanut. Jos avain olisi tarttunut pyyhkijään, olisin yhdellä pyyhkäisyllä heittänyt sen horsmapusikkoon. Samaan aikaan olin pöyristynyt, että näinkin arkinen auton ominaisuus sai pääni kiehumaan.
”"Autoihin asennettuja neronleimauksia saa ja pitää haastaakin, kun kyse on ajamisen turvallisuudesta.”
Tällaisia avaimia oli jo 1990-luvulla. Silti sekoilen sellaisen kanssa 2020-luvulla.
Nyt autoihin tulee uusia ominaisuuksia ja digitaalisia ratkaisuja uskomattomalla tahdilla. Osa rakastaa niitä, osan mielestä niissä ei ole mitään järkeä.
Kehityksen huomaa parhaiten sähköautoista.
Tesloja säädetään suurelta tablettinäytöltä, ja Mercedes-Benz levittää kalleimmissa malleissaan kosketusnäytön koko kojelaudan ylitse. Volkswagen suosii hipaisukytkimiä, joista ihminen ei siis saa vastetta sille, että painoiko hän nappia vai ei.
Moneen malliin saa jo sivupeilien sijaan kamerat. BMW visioi auton, jossa vanteiden väritkin vaihtelevat.
Autoilu on valtavan murroksen edessä.
Autoihin asennettuja neronleimauksia saa ja pitää haastaakin, kun kyse on ajamisen turvallisuudesta. HS:lle autoja arvioiva toimittaja Niko Kettunen onkin usein nostanut jutuissaan hipaisukytkimien ongelmia esille.
Moni kuljettaja on myös täysin kujalla oman autonsa valoautomatiikasta. Pääsiäisen paluuruuhkassa näin ison auton ajamassa jonkin aikaa täysin pimeänä. Sitten kuljettaja ilmeisesti tajusi hämärän tullen, ettei perävaloja seuraamalla selviä pitkään.
Kyse ei ole vain ohjaamon digitaalisuudesta. Sähköautojen yleistyessä kuljettaja joutuu pohtimaan aerodynamiikkaa, säätä, akun lämpötilaa ja jopa renkaita.
Akut kasvattavat autojen painoa vaatien tarkkaan valitut renkaat. Ne taas maksavat tavallista enemmän. Renkaat ovat turvallisuustekijä, joten niiden hinnasta ei kannata tinkiä. Tästä aiheesta voit lukea lisää HS:n suuresta kesärengastestistä.
Tarkoitukseni ei ole kritisoida uusia ominaisuuksia ja autojen vaatimuksia, vaan rehellisesti myöntää, että moni on niiden edessä sormi suussa. Keksintöjä tehdään nopeammin kuin suuri autoileva massa ehtii omaksua niitä.
Siksi tunnustan mokailevani yhä alussa mainitun ”vanhan” keksinnön eli avaimettoman avaimen kanssa. Peräkontilla käynti on ikävää. Auto alkaa piipata, jos jätän koneen käyntiin ja avain jää taskuuni noustessani ulos.
Nyt kun käyttövoimat siirtyvät sähköön, kaikkien olisi hyvä pysyä keksinnöissä mukana.
HS:ssä pyritään seuraamaan vastedes tarkasti mutta kansantajuisesti, miten liikenteen maailma muuttuu. Seuraamme kaikkia autoilun lajeja, mutta sähköautojen kehitys tulee näkymään erityisen vahvasti HS:n tekemisessä.
Nyt julkaistu sähköautolla tehty rengastesti (lue se täältä) palvelee juuri tätä tarkoitusta: haluamme tarjota lukijoillemme mielenkiintoista, ajankohtaista ja tarpeellista autojournalismia.
Toivomme lukijoilta vinkkejä. Jos olet huomannut asian, jota haluaisit meidän käsittelevän, kirjoita sähköpostia: esa.juntunen@hs.fi. Kaikki viestit luetaan, ja yritämme vastata polttavimpiin kysymyksiin HS:n sivuilla.
Kannattaa myös tilata HS:n maksuton auto-uutiskirje sähköpostiisi (klikkaa tästä tilauslomakkeelle). Sitä lukemalla saat koosteen viikon aikana julkaisemista autojutuistamme, ja tiedät aina uusimmat käänteet – ja saat ensimmäisenä tietoosi seuraavan langattoman avainkeksinnön, kun sellainen tulee.
