Asuntolainojen yleisin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euribor nousi torstaina yli 3,7 prosentin.
Vuoden euribor-korko noteerattiin torstaina 3,718 prosenttiin, kun keskiviikkona se oli 3,654 prosenttia.
Kahdessa päivässä vuoden euribor on noussut yli 0,13 prosenttiyksikköä, ja se on nyt korkeimmillaan sitten 13. maaliskuuta. Silloin kalifornialaispankki Silicon Valley Bankin kaatumisen aiheuttama pankkihermoilu levisi Eurooppaan ja etenkin sveitsiläispankki Credit Suisseen.
Hermoilun seurauksena vuoden euriborissa koettiin 14. maaliskuuta historiallisen suuri päivälasku. Vuoden euribor laski silloin edellisestä päivästä ennätykselliset 0,348 prosenttiyksikköä.
Maailmanlaajuisen pankkikriisin uhka sai koron romahtamaan alimmillaan 3,32 prosenttiin, kun vielä maaliskuun alussa odotettiin, että korko nousee yli neljään prosenttiin.
Pankkiepävarmuus katkaisi euriborien alkutalvella alkaneen nousutrendin. Syksyllä euribor-korot nousivat historiallisen nopeasti, kun korot ennakoivat Euroopan keskuspankin korkojen nostoja.
Euribor-korkojen muutoksia ennakoivat euroalueen pitkät korot ovat liikkuneet tällä viikolla Yhdysvaltojen makrolukujulkistusten tahdissa.
Alkuviikosta euro- ja dollarikorkoja nostivat pitkänäperjantaina julkistetut Yhdysvaltojen vahvat työllisyystilastot. Euroopan korkomarkkinat olivat suljettu pääsiäisvapaiden ajan.
Euroopan keskuspankki (EKP) ei maaliskuun korkokokouksensa yhteydessä antanut pankkimyllerryksen takia mitään vihjettä seuraavista koronnostoista.
Sijoittajat ovat siksi hakeneet vihjeitä seuraavasta korkopäätöksestä EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsenten kommenteista.
Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann sanoi keskiviikkona saksalaisen Börsen Zeitungin haastattelussa, että EKP:n pitäisi nostaa ohjauskorkoaan jälleen 0,50 korkopistettä seuraavassa korkokokouksessaan 4. toukokuuta.
Holzmannin mukaan EKP:n pitää jatkaa korkonostoja sitkeän inflaation takia myös toukokuun jälkeen. Holzmannia pidetään yleisesti EKP:n neuvoston kaikkein haukkamaisimpana jäsenenä eli korkojen nostojen puolesta puhujana.
Myös EKP:n varapääjohtaja Luis De Guindos kommentoi keskiviikkona, että keskuspankki on huolissaan euroalueen pohjainflaation kehityksestä.
EKP on nostanut ohjauskorkoaan 3,50 prosenttiyksikköä viime vuoden heinäkuun jälkeen. Markkinat odottavat uutistoimisto Reutersin mukaan, että keskuspankki nostaisi ohjauskorkoaan vielä 0,75 prosenttiyksikköä syyskuuhun mennessä.
Epävarmaa on, että tapahtuisiko tämä kahdella vai kolmella koronnostolla. Korkoihin on joka tapauksessa jo hinnoiteltu 0,25 prosenttiyksikön nosto toukokuun kokouksessa.
Reuters uutisoi torstaina nimettömien lähteidensä perusteella, että EKP:n neuvoston jäsenet suosisivat toukokuussa 0,25 prosenttiyksikön nostoa.
Slovenian keskuspankin pääjohtaja Bostjan Vasle kuitenkin sanoi torstaina Kansainvälisen valuuttarahaston kevätkokouksen yhteydessä, että hänen mielestään koronnostot vaihtoehdot ovat 0,25 ja 0,50 prosenttiyksikköä.
