Yleinen kuluttajahintojen nousu eli inflaatio oli Suomessa maaliskuussa 7,9 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tuottamasta kuluttajahintaindeksistä.
Helmikuussa inflaatio oli 8,8 prosenttia, eli hintojen nousu hidastui taas maaliskuussa. Viime vuonna tuntuvasti kiihtynyt inflaatiovauhti kääntyi tammikuussa laskuun, mutta kiihtyi helmikuussa.
Tilastokeskuksen mukaan inflaation hidastuminen helmikuusta maaliskuulle johtui muun muassa bensiinin ja dieselin hinnan laskusta sekä sähkön hinnan lievemmästä noususta.
Myös esimerkiksi viime vuonna tuntuvasti kallistuneen kahvin hinta kääntyi maaliskuussa laskuun.
Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, sähkön hinnan ja kulutusluottojen korkojen nousu, Tilastokeskus kertoo.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,6 prosenttia. Se johtui Tilastokeskuksen mukaan muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan inflaation kuukausimuutos oli nyt selvästi suurempi kuin maaliskuussa keskimäärin.
Hänen mukaansa hintatason nousu tuli useista hyödykeryhmistä, mutta korkeat lukemat selittyvät osin Suomessa yleisesti käytetyillä vaihtuvakorkoisilla asuntolainoilla, jotka lasketaan mukaan Tilastokeskuksen kotimaiseen kuluttajahintaindeksiin.
”Lainakorot eivät ole kuitenkaan luonteeltaan samanlainen kuluttajahinta kuin tavanomaisempien tuotteiden tai palveluiden hinnat. Velallisille korkojen nousu merkitsee sitä, että rahaa jää vähemmän muuhun käyttöön. Toisaalta säästäjien kannalta tilanne on päinvastainen, kun säätöille saa parempaa tuottoa”, Appelqvist kirjoittaa.
Muun muassa ekonomistien tarkasti seuraama pohjainflaatio oli maaliskuussa 7,1 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu herkästi muuttuvien ruoan ja energian hintojen muutokset.
Sekä Appelqvist että asuntoluottolaitos Hypon ekonomisti Juho Keskinen varoittavat kommenteissaan, että pohjainflaation nousun jatkuminen kertoo edelleen hintapaineiden laaja-alaisuudesta.
”Etenkin euroalueen pohjainflaation nousu johtaa tyypillisesti myös korkotason kohoamiseen ja siten kuluttajien köyhtymiseen”, Hypon Keskinen kirjoittaa.
Euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan Suomen inflaatio oli maaliskuussa 6,7 prosenttia. Euroalueella vastaava inflaatio oli ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 6,9 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista tai kulutus- ja muiden luottojen korkoja.
