Valtion omistajaohjauksen virkamiehet eivät varmasti olleet uskoa silmiään, kun he lukivat Fortumin yhtiökokouksen alla yhtiön asiapapereita.
Viime kesänä valtio, hallitusta myöten, väänsi Fortumin johdon rinnalla saksalaisten kanssa neuvotteluissa, joissa koko Fortum pelastettiin perikadolta. Saksasta ostetun maakaasusta riippuvaisen Uniperin romahdus johti silti Fortumissa lähes kuuden miljardin euron tappioihin.
Tästä valtio-omistajan, siis veronmaksajien, rahaa on laskennallisesti noin kolme miljardia euroa. Se tekee noin 545 euroa jokaista suomalaista kohden.
Viime syksynä Fortum joutui turvautumaan myös valtion omistusyhtiö Solidiumin tarjoamaan siltarahoitukseen turvatakseen maksuvalmiutensa. Rahoituksen ehtona oli, että johdolle ei makseta vuosilta 2022 ja 2023 lyhyen tai pitkän aikavälin tulospalkkioita.
Mistä siis pöyristys? Fortumin hallitus oli pääomistajan yllätykseksi päättänyt linjata, että vuosien 2022 ja 2023 palkkiorajoite tarkoittaisi sitä, että yhtiön johdon pitkän aikavälin kannustinpalkkio jaksoilta 2020–2022 ja 2021–2023 myös laskettaisiin ainoastaan vuosien 2020 ja 2021 toteuman perusteella.
Hyvin tarkoitushakuisen päättelyn perusteella voidaan ajatella, että tällainen linjaus on siltarahoituksen ehtojen mukainen, mutta se on melko selvästi vastoin pääomistajan eli valtion tarkoittamaa lopputulemaa.
Yhtiön palkitsemisraportissa todetaan, että kun vuonna 2024 maksuun tulevat palkkio määritellään ainoastaan vuosien 2020–2021 perusteella, johto saa jaksolta 2020–2022 palkkion maksimimäärästä 68 prosenttia ja jaksolta 2021–2023 maksimimäärästä 78 prosenttia.
Palkkion tasoon vaikuttaa ennen kaikkea osakkeen arvon ja osingon kehitys, vähemmässä määrin myös ympäristö- ja muiden vastuullisuusasioiden kehitys.
Raportin mukaan Rauramolle kertyi vuosilta 2020–2021 osakkeita 28 499 kappaletta. Vuosien 2021–2023 ohjelmasta tulisi lisäksi 21 999 osaketta. Yhteensä osakkeiden arvo on perjantain osakekurssilla noin 710 000 euroa.
Vuoden 2021 lopussa Fortumin osake oli historiallisen korkealla tasolla ja maksoi 27 euroa. Vuonna 2022 osakekurssi romahti. Tästä vuodesta ei ole vielä tietoa, mutta tällä viikolla osakkeen arvo on ollut noin 15 euron hujakoilla.
Jos vuosien 2020–2022 palkkio olisi laskettu koko ajanjakson kriteerien mukaan, kertymä olisi ollut vain 14 prosenttia. Osaketuoton osalta se olisi ollut pyöreä nolla.
Fortum kirjasi Saksasta Uniper-romahduksen seurauksena kuuden miljardin euron tappiot. Tämän päälle Venäjältä on tullut vielä muutamien miljardien lisätappiot.
Nyt kävi ilmi, että Fortumin hallitus koetti huolehtia Fortumin ylimmälle johdolle jättitappiosta huolimatta ruhtinaalliset tulospalkkiot kriisiä edeltävältä ajalta. Se on merkillistä, kun kyseessä pitäisi nimenomaan olla pitkän aikavälin suoritusta mittaava palkkio.
Torstaina pidetyssä yhtiökokouksessa valtio päätti vastustaa linjausta. Valtiota yhtiökokouksessa edustanut neuvotteleva virkamies Jukka-Pekka Ohtola kertoo, että omistajaohjausosasto kiinnitti linjaukseen huomiota valmistautuessaan yhtiökokoukseen.
”Meistä linjaus ei vastannut siltarahoituksen yhteydessä sovittua”, hän sanoo.
Etukäteen annetuissa äänissä valtio äänesti palkitsemisraportista tyhjää. Ohtola kysyi yhtiökokouksessa asiasta Fortumin hallituksen puheenjohtajalta, Sveitsissä pitkään asuneelta Veli-Matti Reinikkalalta.
Vastaus kertasi palkitsemisraportin linjaa. Se ei Fortumin pääomistajaa tyydyttänyt, ja valtio päätti esittää palkitsemisraportin hylkäämistä. Valtio omistaa Fortumista yli 51 prosenttia, joten hylkäävä kanta meni läpi.
”Palkitsemisesta päättää yhtiön hallitus, joten päätös on neuvoa antava. Toivomme kuitenkin, että hallitus harkitsee tätä linjausta uudelleen”, Ohtola sanoo.
Yhtiökokouksessa vaihdettiin myös suuri osa Fortumin hallituksesta. Yhtiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin pitkän uran OP-ryhmässä tehnyt Mikael Silvennoinen.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Fortumin hallituksen ja johdon palkitsemisesta väännetään.
Kymmenisen vuotta sitten Fortumissa harjoitettiin vastaavaa venkoilua johdon palkitsemisen suhteen useiden vuosien ajan. Muodollisesti toimittiin ehkä rimaa hipoen pääomistajan linjaamien sääntöjen mukaan, mutta lopputulos oli kohtuuton.
Silloin yhtiöllä tosin meni taloudellisesti hyvin. Siitä huolimatta sekä hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs että toimitusjohtaja Mikael Lilius joutuivat lähtemään.
Johdon bonusten ja tulospalkkioiden varmistelu pääomistajan tahdon vastaisesti osoittaa täydellistä suhteellisuuden tajun puutetta.
Fortumin toimitusjohtajalle Markus Rauramolle maksetaan viime vuodelta palkkaa 1,5 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan hän saa erilaisia palkkioita ja etuja 2,7 miljoonaa euroa.
Työ on rankkaa, eikä Uniper-katastrofin tai Venäjän investointien arvon romahtaminen tietenkään ole ainoastaan nykyjohdon syytä. Jossain kulkee silti kohtuuden raja.
Selitystä kaipaa toisaalta myös se, miksi ihmeessä valtio-omistaja puuttui asiaan vasta yhtiökokouksessa. Omistajaohjausosaston päällikkö Kimmo Viertola istui kuluneen vuoden Fortumin hallituksessa ja jopa sen palkitsemisvaliokunnassa.
Oikaisu kello 13.30: Artikkelissa aiemmin lukenut tieto palkkion kuuden miljoonan euron suuruudesta ja osakkeiden määrästä oli väärä. Oikeat luvut ovat 28499 osaketta ja noin 400 000 euroa. Kello 15.05 lisätty tieto, että toisesta ohjelmasta kertyi vielä 21999 osaketta lisää. Osakkeiden yhteisarvo on noin 710 000 euroa.
Kello 12.40 lisätty tieto Kimmo Viertolan istumisesta yhtiön hallituksessa.
