Aurinkopaneelit loistavat yli satavuotiaan hirsitalon pihalla.
Havannankoira Lysti tervehtii pihalle saapuvia vieraita. Nurmikon joukosta pilkistää sinisenään alkukeväästä kertovia isokevättähtiä, mutta ulkolämpötila kielii, että kesään on vielä aikaa.
Koleasta kelistä huolimatta Anna-Minna Lukkala on ehtinyt jo aloittaa mökkikauden.
Hänen kesämökkinsä on saanut vuosien saatossa uuden ilmeen, ja samalla energiaratkaisut on mietitty niin, että hirsitalossa voi asustella ja tehdä etätöitä lähestulkoon ympäri vuoden.
On aurinkopaneelia, ilmalämpöpumppua ja kamiinaa. Lisäksi mökki on täynnä erilaisia etäohjausjärjestelmiä.
Kovimmilla talvipakkasilla Varsinais-Suomessa sijaitsevalle mökille ei kuitenkaan ole asiaa, vaan silloin Helsingin kaksio kutsuu Lukkalaa ja hänen miestään.
Samaan pihapiiriin mahtuu maatilan talo sekä mahdollisesti syytinkimökkinä toiminut rakennus. Kun Lukkala oli lapsi, päätalo oli hänen mummolansa. Siellä hän vietti kesiään. Nyt Lukkalan äiti asustaa päätalossa.
Syytinkimökki on peruja ajalta, jolloin maatilan sukupolvenvaihdoksessa mummut ja papat siirtyivät maatilan päätalosta asumaan vanhuuden päivikseen syytinkimökkiin.
Nyt tuo syytinkimökki toimii Lukkalan vapaa-ajan asuntona.
Mökin iästä ei ole täyttä varmuutta, mutta asiakirjoja ja sodanaikaisia ilmakuvia tutkimalla Lukkala on päätellyt, että se on noin 150 vuotta vanha.
Mökki on mansikkapaikka, jossa Lukkala viettää runsaasti aikaa.
Pihapiiriin on laitettu linnunpönttöjä tervapääskyjä ja kottaraisia silmällä pitäen. Hunaja tulee omasta mehiläispesästä, ja kesäksi mökille on saapumassa viisi lammasta.
””Tämä on myös kansallista vastuunkantoa.”
Aina mökki ei kuitenkaan ole ollut mansikkapaikka.
Lapsena Lukkala pelkäsi mummolan viereistä syytinkimökkiä.
Se oli lähes autio talo, joka oli jäänyt hunningolle.
Lukkala lunasti sen itselleen parikymmentä vuotta sitten 10 000 markalla. Nykyrahassa summa vastaisi suurin piirtein 2 400:aa euroa.
Alkoi armoton remontointi.
Lukkala on kiinnittänyt remontoinnissa erityistä huomiota talon energiaratkaisuihin.
Sähkölämmitteiseen mökkiin hankittiin viitisen vuotta sitten ensin yksi ja myöhemmin toinen ilmalämpöpumppu.
Anna-Minna Lukkalan kesämökki on kokenut täysremontin vuosien varrella. Kuva Lukkalan kotialbumista.
Mökki on remontoitu kauttaaltaan vuosien saatossa. Kuva Anna-Minna Lukkalan kotialbumista.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana energiaremontointi on lähtenyt uusille kierroksille.
Lukkala oli miehensä kanssa harkinnut aurinkopaneelien hankkimista jo useamman vuoden ajan, mutta noin kymmenentuhannen euron investointi ei houkutellut.
Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa, Lukkala ajatteli, että nyt on pakko toimia.
”Tämä on osa meidän henkilökohtaista jonkin sortin omavaraisuutta mutta myös kansallista vastuunkantoa.”
Lukkala viittaa tällä siihen, miten kansalaisia kehotettiin vähentämään sähkönkulutustaan, jotta sähköä riittäisi talvella kaikille.
Toukokuussa aurinkopaneelit asennettiin mökin katolle.
Kesällä energiaremontti jatkui eristysten parantamisella. Kaksikerroksisen mökin alakerta on lämmitetty, mutta yläkerta on viileää tilaa.
Lämpöä on päässyt vuotamaan alakerran katon kautta harakoille.
Lukkalan sukulaisteinit päätyivät kesätöikseen tyhjentämään alakerran katon ja yläkerran lattian välistä välitilaa, jonne oli tungettu eristeeksi niin olkea, käpyjä kuin turvettakin.
”Se oli kauhujen kesätyöpaikka. Nuoret ei varmana ikinä tule tädille enää töihin. Se oli vielä kaikkein kuumin kesäkuun viikko”, Luukkala kertoo.
Purku-urakan jälkeen välipohjan eristystä parannettiin puhallusvillan avulla.
Eteisessä vanhat hirret ovat vielä näkyvissä, ja remontti on yhä käynnissä mökin yläkerrassa.
Lämpimän alakerran ja kylmän yläkerran välisen välitilan eristeenä oli monenlaisia luonnonmateriaaleja. Nyt puhallusvilla toimii eristeenä.
Mökkiin tehtiin useampia toimenpiteitä talven paukkupakkasten varalle. Etukäteen ei voinut tietää, ettei elohopea laskenut seudulla alle 30 asteeseen talven aikana.
Viime vuosina Lukkala on viettänyt miehensä kanssa yhä enemmän ja enemmän aikaa mökillä. Siitä on muodostunut kakkosasunto.
Viime talvena mökkeily jäi kuitenkin vähemmälle. Se oli tietoinen päätös, ja syynä oli juuri energian säästäminen.
”Se oli aika kipeä päätös.”
Kylmimpinä kuukausina pari käpertyi kaupunkikotiinsa. Lukkala halusi kuitenkin seurata tarkkaan mökin tilannetta myös talven aikana.
Makuuhuoneessa on pieni, noin golfpallon kokoinen vekotin, joka mittaa lämpötilaa ja ilmankosteutta. Mökin tilannetta pystyy seuraamaan älypuhelimen sovelluksen avulla.
Golfpalloa muistuttavan anturin avulla Anna-Minna Lukkala tarkkailee älypuhelimellaan mökin lämpötilaa ja kosteutta.
Lukkala ja hänen miehensä asensivat vesijohtoon sulanapitokaapelin, jotta putket eivät pääsisi jäätymään ja jotta lopputuloksena ei olisi vesivahinko.
Kun mökki oli talvella pidempään tyhjillään, oli ylläpitolämpötila kymmenessä asteessa.
Jos lattianrajassa lämpötila olisi laskenut niin alas, että vaarana olisi ollut putkien jäätyminen, olisi sulanapitokaapelin pystynyt käynnistämään etänä älypuhelimella.
Etäohjausjärjestelmät ovat wifin varassa. Lukkalan mökissä on varauduttu myös siihen, ettei netti toimi. Wifin voi tarvittaessa käynnistää tekstiviestin avulla uudelleen.
Anna-Minna Lukkalan mökin kamiinan päällä on tuuletinta muistuttava laite. Sitä ei ole kytketty pistorasiaan, vaan taustalla on lämpösähköinen ilmiö, jonka avulla propelli saadaan pyörimään.
Lukkalan energiaremontin sysäys löytyy viime syksyn ja talven energiansäästötalkoista.
”Jossain kohtaa ajateltiin, että otetaan älyllinen haaste vastaan ja käydään läpi, mihin kaikkeen se meidän energia menee.”
Lukkala alkoi mitata myös pistorasian ja töpselin väliin laitettavalla mittarilla, miten paljon mikäkin sähkölaite kuluttaa energiaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Vladimir Putinin Eurooppaa kohtaan käyttämä energia-ase ovat pyörineet mielessä.
”Jos tässä kaikessa kauheudessa on jotain hyvää, niin ihmiset ovat alkaneet miettiä näitä asioita, ettei sitä energiaa anneta mennä tuonne taivaan täydeltä.”
Energiatalkoiden lisäksi energiaremontissa on Lukkalalle kyse myös arvoista. Hän on koulutukseltaan biologi ja ympäristötieteilijä.
Anna-Minna Lukkala ja hänen miehensä ovat tarkkailleet mittarin avulla, miten paljon eri sähkölaitteet kuluttavat energiaa. Viime keväänä mittausharrastus sai humoristisia mittakaavoja, kun Lukkalan mies unohti mittarin kahvinkeittimeen työmatkansa ajaksi. ”Ajattelin, että ei kai hän vakavissaan mittaa, kuinka paljon vaimo keittelee kahvia”, Lukkala muistelee naurun saattelemana.
Kun HS pyysi Lukkalalta haastattelua, suhtautui hän siihen hieman varauksella. Lukkala sanoo suoraan, ettei ole kauppaamassa energiaremonttia tai arvojaan ideologiana muille.
Remontti on ollut hänen oma valintansa, ja se on ollut hänelle myös taloudellisesti mahdollista.
HS kysyi lukijoiltaan, ovatko he tehneet energiaremonttia mökeillään. Jutussa hyödynnetään vain vastauksia, joiden kirjoittajien henkilöys on HS:n tiedossa.
Suuri osa energiaremonttia tehneistä nosti kyselyssä esiin ilmalämpöpumpun. Osa oli hankkinut sen jo vuosia sitten, mutta osalla asennus on vasta edessä.
Lisäksi vastaajat nostivat esiin esimerkiksi ikkunoiden ja ovien uusimisen sekä eristysten parantamisen. Lisäksi muutama mainitsi aurinkopaneelit.
Suuri joukko vastaajista myös totesi, ettei ole tehnyt energiaremonttia mökkiin.
Anna-Minna Lukkalan mökille asennettiin aurinkopaneelit viime vuoden toukokuussa.
Rahaa energiaremontteihin on palanut.
Ilmalämpöpumput maksoivat aikoinaan yhteensä runsaat kolmetuhatta euroa.
Aurinkopaneeleille hintaa kertyi asennuksineen noin kymppitonnin verran, mutta asennuksen osalta pystyi hyödyntämään kotitalousvähennyksen.
Aurinkopaneeleista tulee sen verran sähköä, että periaatteessa se riittää maaliskuulta lokakuulle mökin peruslämpöön. Maaliskuussa peruslämpö vei noin 10 kilowattituntia vuorokaudessa, ja aurinkopaneelit tuottivat noin 310 kilowattitunnin verran sähköä kuukauden aikana.
Aina aurinko ei toki paista ja yölläkin sähköä tarvitaan, joten yöaikaan sähköä ostetaan sähköyhtiöltä. Päiväsaikaan sähköyhtiö ostaa ylijäämäsähkön.
Anna-Minna Lukkala ja hänen miehensä käyttävät aurinkosähköä myös sähköautonsa lataamiseen. Haastatteluhetkellä auto ei ole pihassa, sillä Lukkalan mies on lähtenyt autolla Lappiin.
Missä ajassa paneelit maksavat itsensä takaisin? Entä maksavatko paneelit ylipäätään itseään takaisin? Sitä Lukkala ei ole lähtenyt excelöimään.
”Tämä on enemmän periaatteellinen asia.”
Kaikki energiatoimet eivät kuitenkaan ole olleet kalliita investointeja. Esimerkiksi keittiön sulanapitokaapeli maksoi parikymppiä.
Keittiössä kamiinan päällä oleva, tuuletinta muistuttava laite auttaa lämpimän ilman levittämisessä. Kun kamiina sytytetään, se alkaa pyöriä itsekseen. Taustalla on fysiikan ilmiö, jota voitaisiin kutsua lämpösähköiseksi ilmiöksi.
Lukkala muistelee, että tuuletinta muistuttava laite maksoi kolmisenkymppiä.
Kamiina on tosin vähällä käytöllä.
Yksi osa Anna-Minna Lukkalan käsityöharrastusta oli ikkunaremontti. Hän teki korona-aikana eteiseen ikkunat vanhan tyylin mukaisesti. ”Tein niitä kuin Iisakinkirkkoa.” Muussa osassa mökkiä vanhat ikkunat on säilytetty.
Lukkalan mökissä on kuitenkin yksi energiaan liittyvä asia, josta hän ei ole valmis joustamaan: vanhoja ikkunoita ei saa vaihtaa.
”Joku voisi ajatella, että onpas nuhjuiset ikkunat. Minulle yli satavuotiaan sukutalon ikkunat ovat arvo itsessään. En suin surminkaan suostu uusimaan niitä.”
Ikkunalaseissa on aaltoilua, ja ne näyttävät siltä, että ne olisi tehty vedetystä lasista.
Pieniä energiaparannuksia on kuitenkin pyritty tekemään myös ikkunoiden suhteen. Lukkala on laittanut uudet tiivisteet ikkunoihin, jotta ne eivät vetäisi. Kyse on myös asumismukavuudesta.
Ikkunoiden eteen on vedetty kennoverhot, joissa ilma toimii eristeenä.
Verhoja löytyy jokaisen ikkunan edestä. Lukkala muistelee, että yksi verho on maksanut noin 40–50 euroa. Makuuhuoneessa tumma kennoverho toimittaa myös pimennysverhon virkaa.
Anna-Minna Lukkalan vapaa-ajan asunnossa ikkunoiden edessä on kennoverhot, joissa ilma toimii eristeenä.
Onko energiaremontti nyt valmis?
Lukkalan hymynkare paljastaa, että pyörää on vaikea enää saada pysähtymään.
Lukkala kertoo miehensä haaveilevan aurinkopaneelikatoksesta. Sellainen oli tullut vastaan asuntomessuilla. Paikkakin on jo pohdittu valmiiksi. Vanhan saunan kivijalka toimittaa nyt tanssilavan virkaa, mutta siihen voitaisiin rakentaa katos.
Kun energiaremontista on puhuttu lähes kaksi tuntia, Lukkala toteaa, ettei hän koko ajan jaksa miettiä kilowattitunteja. Vaikka energianmittailu on muodostunut jo jonkinlaiseksi harrastukseksi, on mökillä paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä tarjolla.
Muutama vuosi sitten Lukkala hankki kangaspuut mökille. Hän hurahti täysin mattojen kutomiseen. Myös miehellä on oma musiikkihuoneensa harrastamista varten.
Keittiössä on tekeytymässä siideriä oman puutarhan päärynöistä.
Ja lintujen pesimistä kelpaa tarkkailla pöntön yhteyteen asennetun videokameran avulla. Kottarainen ei ole vielä saapunut pöntölleen, mutta talitintti jo on käynyt tarkistamassa, löytyisikö sille pesä mansikkapaikasta.
Oikaisu 3.5. kello 12.21: Toisin kuin jutussa virheellisesti väitettiin, kamiinan propelli ei pyöri sen takia, että lämmin ilma kohoaa ylös. Pyörimisen taustalla on fysiikan ilmiö, jota voidaan kutsua lämpösähköiseksi ilmiöksi.
