Yksi maailmantalouden suurimmista ongelmista on nopea inflaatio. Ennusteiden mukaan se on myös yksi syy suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuden heikkenemisen. Hintojen nousun vaikutukset tosin vaihtelevat toimialoittain.
Suomessa talous on lisäksi vajonnut taantumaan, mikä aiheuttaa vaikeuksia kotimaisilla markkinoilla toimiville yrityksille. Kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa ja heikentynyt ostovoima vähentää kysyntää.
Taantuma on todennäköisesti kuitenkin lyhyt ja työllisyys säilyy hyvänä talouden notkahtaessa. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannekyselyssä yritykset arvioivat tuotannon supistuvan etenkin teollisuudessa.
Onni onnettomuudessa on, että suuri osa pörssiyhtiöistä on vientiyhtiöitä, joiden liiketoiminta riippuu kansainvälisen talouden kehittymisestä. Suomen tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee euroalueelle, joka uusimpien ennusteiden perusteella ei vajoa tänä vuonna taantumaan.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennusti viime viikolla, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuonna euroalueen talous kasvoi 3,5 prosenttia, joten talouskasvun hidastuminen on huomattavaa.
Suurten pörssiyhtiöiden tuloskausi alkaa torstaina, jolloin osavuosikatsauksensa julkaisevat verkkolaiteyhtiö Nokia ja teleoperaattori Elisa.
Tietopalveluyhtiö Refinitivin ja finanssiyhtiö Nordean ennusteiden perusteella pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut kaksi prosenttia 48,2 miljardiin euroon, mutta liikevoitto supistunut kolme prosenttia 4,7 miljardiin euroon.
Inflaatio on edelleen nopeaa euroalueella ja Yhdysvalloissa. Euroalueella inflaatiovauhti oli maaliskuussa 6,9 prosenttia ja Yhdysvalloissa 5,0 prosenttia.
”Inflaatio tuo yhä nousupainetta yhtiöiden kustannuksiin ja tämän seurauksena kannattavuustasoihin. Keskuspankkien koronnostot tulevat vielä jatkumaan, vaikka loppu häämöttääkin jo. Nousseet korot näkyvät vääjäämättä yhtiökohtaisten rahoituskustannusten nousuna, joka iskee etenkin korkeasti velkaisiin yhtiöihin”, sanoo finanssiyhtiö OP:n analyytikko Carlo Gylling.
Rahoituskustannusten kasvu ei vaikuta yhtiöiden liikevoittoon, mutta on olennainen tekijä kassavirran riittävyydessä.
Finanssiyhtiö Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari painottaa, että inflaation vaikutukset eivät ole suoraviivaiset.
”Raskaassa teollisuudessa energian kallistuminen ja terästeollisuudessa raaka-aineiden hintojen kohoaminen sodan takia on heikentänyt kannattavuutta. Metsäteollisuudessa aallonharja on ohitettu, koska sellun hinnat ovat laskeneet Aasiassa. Energian kallistumisesta hyötyneet metsäyhtiöt todennäköisesti menettävät pian tämän kilpailuetunsa.”
Suurista metsäyhtiöistä etenkin UPM on hyötynyt energian kallistumisesta, koska se myy sitä verraten paljon markkinoille.
Koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen metsä- ja teräsyhtiöiden tulokset paranivat selvästi, minkä takia heikompi tuloskehitys on Saaren mukaan odotettua.
”Konepajayhtiöt ovat onnistuneet pitämään kustannukset kurissa jopa yllättävän hyvin ja niiden tilaukset ovat tähän mennessä kasvaneet todella paljon. Todella iso kysymys on, kuinka pitkään niiden tilausten kasvu vielä jatkuu”, Saari sanoo.
Hän uskoo, että kokonaiskuvassa yhtiöiden tulokset alkavat suhdanteen heikkenemisen takia huonontua toden teolla vasta kesällä.
Keskeinen kysymys on, missä määrin yhtiöt onnistuvat heikentyneessä suhdanteessa siirtämään kasvaneet kustannuksena myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Tässä on kohtalaisen suuria eroja toimialojen ja yhtiöiden välillä.
Gyllingin mielestä Kemiran viime viikolla antama positiivinen tulosvaroitus kertoo siitä, että kemianteollisuudessa on pystytty siirtämään kustannuspainetta lopputuotteiden hintoihin.
Kemira arvioi käyttökatteensa olevan tänä vuonna 550–650 miljoonaa euroa. Aikaisempi, helmikuussa julkaistu arvioi oli 500–600 miljoonaa euroa.
”Energiateollisuudessa markkinahinnat ovat pysyneet korkealla, mikä puhuu sen puolesta, että Nesteen ja Fortumin tuloskehitys jatkuu hyvänä. Konepajayhtiöissä tilauskannat ja katteet ovat historiaan nähden korkealla tasolla. Komponenttipula on helpottanut ja se parantaa yhtiöiden taloudellista suorituskykyä.”
Konepajayhtiöiden näkökulmasta myönteistä on Kiinan ripeä talouskasvu sen jälkeen, kun koronaviruspandemian takia määrättyjä rajoituksia alettiin purkaa viime vuoden lopussa.
Kiinan tilastokeskus kertoi tiistaina, että talous kasvoi tammi–maaliskuussa 4,5 prosenttia viime vuoden vastavasta ajankohdasta. Talouskasvu oli ennakoitua vahvempaa.
”Kiinan talouden avautumisen [rajoitusten poistaminen] jälkeen teollisuustuotantoa on kasvatettu selvästi, mutta varastot ovat kuitenkin suuret heikon reaalikysynnän seurauksena. Tämän indikoi peräti hintatasojen laskua ainakin tilapäisesti. Toisaalta geopoliittisten jännitteiden takia Kiinan talouden ennustaminen on hyvin vaikeaa”, Gylling sanoo.
Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan kolme keskeistä maailmantalouden riskiä on inflaation ennakoitua hitaampi vaimeneminen, historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen hidas talouskasvu ja rahoitusvakauden horjuminen.
Kasvaneiden riskien takia on mahdollista, että talous kehittyy ennustettua heikommin.
”Pidän todennäköisenä, että yhtiöiden arviot lähiajan näkymistään vaihtelevat vielä paljon. Epäselvää on toistaiseksi se, mitkä ovat ne tuotteet tai palvelut, joiden kysyntä on vähentynyt eniten inflaatiosta johtuvan ostovoiman heikkenemisen takia”, Saari sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan teollisuuden luottamus oli selvästi EU-valtioiden keskiarvoa heikompaa helmikuussa.
”Teollisuuden luottamus talouteen on heikentynyt sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Toisaalta odotan suurella mielenkiinnolla, mitä Kiinassa toimivat suomalaiset yhtiöt sanovat talouden avautumisesta.”
