Energiayhtiö Fortumin yhtiökokouksessa nähtiin viime viikolla poikkeuksellinen välikohtaus.
Yhtiökokous eteni pitkään vailla varsinaisia yllätyksiä. Pienosakkaiden joukosta kuului kyllä purnausta, olihan yhtiö kokenut historiansa kauheimmat hetket viime vuonna. Miljardien tappioita kirjattiin niin Saksasta kuin Venäjältä. Maksukyvyttömyyskin oli lähellä.
Fortumin osakekurssi laski vuoden 2022 aikana noin 40 prosenttia. Syitä ja syyllisiä etsittiin.
Suuret osakkeenomistajat, etunenässä Suomen valtio, kuitenkin hyväksyivät hallituksen esitykset kohta toisensa jälkeen. Nuija kopahti pöytään ja siirryttiin seuraavaan asiaan.
Yhtiökokous oli jo loppusuoralla, kun päästiin kohtaan kymmenen: Toimielinten palkitsemisraportin käsittely.
Valtiota kokouksessa edustanut virkamies Jukka Ohtola sai ensimmäisen puheenvuoron. Hän esitti palkitsemista koskevan kysymyksen Fortumin hallitukselle. Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala vastasi hapuillen ja ohi kysymyksen.
Sitten tuli eläkeyhtiö Ilmarisen vuoro, ja kierrokset kasvoivat. Ilmarisen edustaja aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että oli äänestänyt jo ennalta palkitsemisraporttia vastaan ja esitti useita yksityiskohtaisia, kriittisiä kysymyksiä Fortumin palkitsemisesta.
Sen jälkeen heräsivät lukuisat muutkin omistajat. Vuoro toisensa jälkeen pienemmät ja suuremmat osakkeenomistajat ilmaisivat tyytymättömyyttään Fortumin palkkioraporttia kohtaan.
Eikä mikään ihme. Raportissa Fortumin hallitus halusi unohtaa katastrofaalisen vuoden 2022 yhtiön johtoa palkittaessa. Se kasvattaisi johdon osakepalkkioita selvästi.
Yhtiökokouksessa paikalla olleiden mukaan Reinikkala joutui kysymysten vyöryssä alakynteen, vastaili töksähdellen ja turhautuneena omistajien kapinaan. Mitään kunnollisia perusteita palkkiojärjestelylle hallituksen puheenjohtajalta ei kuulunut.
Lopulta Suomen valtio ja lukuisat muut osakkeenomistajat äänestivät palkitsemisraporttia vastaan. Valtionyhtiö oli jälleen palkkiokohun keskellä.
Miten on mahdollista, että Fortumin hallitus ja yhtiön osakkeenomistajat ovat palkitsemisesta täysin eri linjoilla? Ja miten yhtiön ja omistajien erimielisyydet selviävät vasta yhtiökokouksessa?
Tapahtumat ovat selvässä ristiriidassa Fortumin omien ohjeiden kanssa. Fortumin palkitsemispolitiikassa todetaan, että yhtiön ”nimitys- ja palkitsemisvaliokunta keskustelee säännöllisesti osakkeenomistajien kanssa palkkauksesta ja laajemmista kysymyksistä kuullakseen heidän mielipiteensä Fortumin palkitsemiskäytännöistä ja -ohjelmista ja niihin”.
Kysymys ei ole vain Fortumista, vaan laajemmin siitä, miten valtion omistamia pörssiyhtiöitä johdetaan ja hallinnoidaan.
Fortumin palkkioista noussut kohu kiertyy monin tavoin valtion omistajaohjausosaston osastopäällikön Kimmo Viertolan ympärille. Hän on seurannut tapahtumia aitiopaikalta.
Viertola toimii valtioneuvoston kansliassa omistajaohjausosaston osastopäällikkönä. Jos jollain niin hänellä luulisi olevan tieto siitä, mitä valtion omistamissa pörssiyhtiöissä nyt yleensä tapahtuu.
Lisäksi Viertola istui Fortumin hallituksessa sekä palkitsemisvaliokunnassa, kun Fortumin hallitus päätti esittää muutoksia Fortumin palkitsemisjärjestelmiin.
Miksi Viertola ei kertonut Fortumin hallituksessa suoraan, miten valtio-omistaja suhtautuu johdon höveliin palkitsemiseen? Vai tiesikö Viertola edes mitä valtio halusi?
Vaikka valtio omistaa yli puolet Fortumista, valtion ja Fortumin välit vaikuttavat äärimmilleen virallisilta ja muodollisilta. Jopa niin, ettei ole selvää, kulkeeko tieto laisinkaan yhtiön ja valtion välillä.
Viertola kertoo HS:lle, että hän on noudattanut prikulleen hyvää hallintotapaa. Viertolan mukaan hyvä hallintotapa tarkoittaa käytännössä sitä, että hän ei ole puhunut Fortumin asioista virkamieskollegoilleen sinä aikana, kun hän on istunut Fortumin hallituksessa.
Kun valtio-omistaja on halunnut keskustella Fortumin kanssa, keskustelua on käynyt omistajaohjausosaston Fortum-tiimiä vetänyt finanssineuvos Maija Strandberg. Fortumilla valtion toiveita ovat kuunnelleet hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Reinikkala sekä yhtiön toimiva johto. Sitä kautta tieto valtion tahdosta on ilmeisesti kulkeutunut myös Kimmo Viertolan korviin.
Strandberg kertoo puhuneensa Fortumin hallituksen puheenjohtajan kanssa palkkioasioista viime marraskuussa. Strandberg jäi silloin käsitykseen, että palkkioasia on kaikille selvä.
”Olin siinä käsityksessä, että meillä omistajaohjausosastolla on sama tulkinta palkitsemisesta kuin Fortumilla. Emme puhuneet yksittäisistä palkkio-ohjelmista tai niiden tulosmittareista, vaan edellytin yleisellä tasolla, että valtion tahto ymmärretään”, Strandberg kertoo HS:lle.
Lopputulos on toinen. Fortumilla ja sen omistajilla on päinvastainen käsitys siitä, miten johtajia tulisi palkita.
Kohu palkkioista on lähtöisin valtion Fortumille myöntämästä hätärahoituksesta. Valtio saneli viime syksynä annetun hätärahoituksen ehdot niin koviksi, että HS:n tietojen mukaan Fortumin johto ja hallitus järkyttyivät.
Yksi järkytystä tuottaneista ehdoista liittyi palkkioihin. Valtio edellytti hätälainaa antaessaan, että Fortumin johdolle ei saa maksaa vuosina 2022 ja 2023 kertyneitä palkkioita.
Fortum tulkitsee sopimusta kuin piru raamattua. Se haluaisi palkkioita laskiessa jättää täysin huomiotta vuodet 2022 ja 2023.
Fortumin johdon osakepalkkiot kasvavat tuntuvasti, jos Fortumille katastrofaaliseksi osoittautunut vuosi 2022 unohdetaan palkkiolaskelmista.
Maija Strandbergin mukaan Fortumin hallituksen esittämä tulkinta voi olla teknisesti oikein, mutta on viime syksynä solmitun sopimuksen hengen vastainen.
Valtiolla kesti myös aikansa huomata, että Fortumin palkkioissa voisi olla viilaamista.
Fortum julkaisi palkitsemisraporttinsa maaliskuun alussa, kuusi viikkoa ennen yhtiökokousta. Fortumin hallituksessa istunut Viertola sanoo, ettei tässäkään vaiheessa nähnyt aiheelliseksi vinkata Fortumin palkitsemisesityksestä virkamieskollegoilleen.
Valtion omistajaohjausosasto havahtui Fortumin yllättäviin palkitsemislinjauksiin vasta pari viikkoa ennen yhtiökokousta.
HS:n tietojen mukaan Fortumin muut suuromistajat olivat kiinnittäneet huomiota palkitsemisehdotukseen jo ennen virkamiehiä.
Palataan viime viikon yhtiökokoukseen. Valtiota kokouksessa edustanut Jukka Ohtola kertoo, että oli äänestänyt palkkioasiassa etukäteen tyhjää, mutta ennen lopullista äänestystä Ohtola kuitenkin antoi Fortumin hallitukselle mahdollisuuden.
”Esitimme yhtiökokouksessa tarkentavan kysymyksen Fortumin hallitukselle. Emme kuitenkaan ymmärtäneet hallituksen puheenjohtajan antamia perusteluita emmekä hallituksen tekemää tulkintaa koskien palkitsemista”, Ohtola kertoo.
Ohtolan mukaan valtion kanta muuttui kielteiseksi vasta tuon vastauksen jälkeen.
Jotkut yhtiökokouksessa paikalla olleet taas tulkitsivat, että valtio muutti kantansa neutraalista kielteiseksi siinä vaiheessa, kun asiasta nousi kokouksessa porua.
Erikoinen sivupolku tarinassa on, että Fortumin hallituksessa istunut Viertola on valtion omistajaohjausosastolla Maija Strandbergin ja Jukka Ohtolan esihenkilö. Ohtola vastusti siis yhtiökokouksessa esitystä, jota hänen oma esihenkilönsä oli kannattanut Fortumin hallituksessa.
Näyttää siltä, että valtion ja Fortumin hallituksen törmäys yhtiökokouksessa oli ainakin osittain seurausta tunnollisten virkamiesten mykkäkoulusta. Tieto omistajan tahdosta on kulkenut vain ja ainoastaan virallisesti hyväksyttyjä reittejä pitkin, jos niitäkään.
Toisaalta sekin tuntuu ihmeelliseltä, ettei Fortumin hallitus varmistanut ennalta, mitä mieltä suurin omistaja tarkalleen on palkkioasiasta. Niinhän Fortumin omat ohjeet edellyttivät. Oliko kyseessä hallituksen tietoinen riskinotto?
Vai tulehtuivatko Fortumin ja valtio-omistajan välit viime syksyn rahoitusneuvotteluissa niin pahasti, että yhtiö päätti edetä palkkioasiassa juuri päinvastoin kuin valtio halusi?
Näihin kysymyksiin osaisi vastata Fortumin hallitusta viime viikkoon saakka johtanut Veli-Matti Reinikkala, mutta hän kieltäytyy haastattelusta. Myöskään Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo ei kommentoi asiaa HS:lle.
Kimmo Viertola ei halua hänkään puhua mistään Fortumiin liittyvästä.
Yleisellä tasolla hän suostuu kuvaamaan valtion omistaja-ohjauksen toimintaa pörssiyhtiöissä.
“Yleisellä tasolla sanon, että käydyt keskustelut [pörssiyhtiöiden hallitusten ja omistajaohjauksen välillä] ovat toimivia. Fortumin osalta näihin keskusteluihin en ole osallistunut”, Viertola kertoo.
Viertola jäi sivuun Fortumin hallituksesta viime viikon yhtiökokouksessa. Hän siirtyi maaliskuussa toisen valtion omistaman pörssiyhtiön Nesteen hallitukseen.
