Käänne on ollut raju. Vielä tammikuussa Suomen kolme metsäjättiä kertoivat viime vuoden ennätysmäisistä tuloksista. Sellua oli keitetty 20–30 prosentin katteella. Kartonkikauppa sujui ja puutuotteetkin menivät ainakin syksyyn asti hyvin kaupaksi.
UPM:n Suomen-tehtaiden alkuvuoden lakko oli kuristanut Euroopan paperivarastot niin pieniksi, että loppuvuonna painopaperin kauppa kävi ja hinnat olivat korkeat.
Yhtiöt kuitenkin varoittivat jo tammikuussa markkinoiden heikkenemisestä. Takana oli kaksi poikkeuksellisen kuuman huippusuhdanteen vuotta, siksi laskukin voisi olla jyrkkä.
Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky ennakoi tammikuussa vielä varovaisesti, että tänä vuonna ei päästä viime vuoden tulostasolle.
Se ei riittänyt. Torstaina Stora Enso kertoi, että operatiivinen liiketulos vähintään puolittuu tänä vuonna verrattuna viime vuoden loistavaan 1 891 miljoonan euron tulokseen. Tiedossa on siis erittäin raju tulospudotus.
Talouskasvun hidastuminen iskee Stora Enson kaikkiin liiketoimintoihin, ja yhtiö toteaa markkinoiden heikkenemisen kiihtyneen maaliskuun loppua kohti.
Stora Enso panostaa erityisesti erilaisiin kartonkituotteisiin sekä puutavaraan ja -elementteihin. Myös sellulla on iso rooli tuloksessa.
Kun rakentaminen tyssää, heikkenee väistämättä myös puutuotteiden kauppa. Talouskasvun heikkeneminen näkyy nopeasti kartongin kysynnässä, kun kaikenlainen paketoiminen vähenee. Sellu puolestaan on niin paperin kuin kartongin raaka-aine.
Sellu on halventunut rajusti viime vuodesta. Kiinassa pitkäkuituinen havusellu maksoi vuosi sitten 980 dollaria tonnilta. Nyt hinta on noin 770 dollaria. Lyhytkuituinen sellu maksoi vuosi sitten vajaat 800 dollaria tonnilta ja nyt enää noin 600 dollaria.
Samaan aikaan kova inflaatio kurittaa niin Stora Enson kuin muiden metsäyhtiöiden kannattavuutta. Kuitupuun ja tukin kantohinnat ovat nousseet Suomessa kymmeniä prosentteja. Syynä ovat sekä yleinen kustannusten nousu että ennen kaikkea puun tuonnin loppuminen Venäjältä, mikä on kasvattanut kotimaisen puun kysyntää.
Stora Enson tulosvaroitus ei näyttäisi tulleen markkinoille suurena yllätyksenä. Metsäalaa seuraavat sijoittajat ovat voineet päätellä huonot uutiset metsäteollisuuden tuotteiden hintakehityksestä.
Yhtiön osake halpenikin torstaina lopulta vain noin prosentin. Osake on kuitenkin jo noin 40 prosenttia halvempi kuin vuosi sitten.
Kilpailija UPM:n liiketoiminta ja osakekurssi näyttävät kestävän suhdannekäännettä huomattavasti paremmin. UPM osake on vain pari prosenttia halvempi kuin vuosi sitten. Tosin viime vuoden lopun huipputasoilta sekin on halventunut parikymmentä prosenttia.
Stora Enso ja UPM julkaisevat tammi–maaliskuun tuloksensa ensi tiistaina.
Metsäyhtiöt ovat ottaneet laskusuhdanteessa käyttöön tutut keinot. Stora Enson ja Metsä Groupin kartonkiyhtiön eli Metsä Boardin kartonkitehtailla on vähennetty tuotantoa ja henkilöstöä on varauduttu lomauttamaan tai jo lomautettu.
Metsä Boardkin antoi tulosvaroituksen runsas viikko sitten. Yhtiö varoitti, ettei alkuvuoden tulos yllä viime vuoden lopun tasolle. Syyksi kerrottiin etenkin sellun kysynnän hiipuminen Kiinassa ja Euroopassa.
Inderesin analyytikko Antti Viljakainen sanoo, että metsäteollisuuden tuotteiden varastot ovat nyt hyvin täysiä. Monet asiakkaat kasvattivat varastoja parin viime vuoden aikana, muun muassa koronaepidemian aikaisten kuljetusongelmien vuoksi.
Siksi tehtaita pitää nyt ajaa säästökapasiteetilla, kunnes varastotasot saadaan laskuun. Ongelma näyttää nyt kuitenkin pahentuneen alkuvuodesta.
”Molempien yhtiöiden kommenttien perusteella markkinatilanne on heikentynyt olennaisesti aivan viime viikkoina. Markkinat ovat jarruttaneet”, hän sanoo.
Metsäyhtiöistä Stora Enso on tuotevalikoimansa takia Viljakaisen mukaan kaikkein syklisin eli tulos vaihtelee eniten talouden suhdanteiden mukaan.
”Hyvässä ja pahassa.”
Viljakaisen mukaan markkinatilanne saattaa johtaa Pohjoismaissa sellutehtaidenkin seisokkeihin. Kanadassa tehtaita jo seisoo.
Sellumarkkinoiden tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että UPM on paraikaa käynnistelemässä uutta jättitehdasta Uruguayssa. Se tuottaa lyhytkuituista sellua 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa.
Metsä Group on rakentamassa Kemiin syksyllä valmistuvaa sellujättiä, joka tuottaa pitkäkuituista sellua 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä kaikki tuotanto tulee siis markkinoille juuri, kun kysyntä on muutenkin heikkoa.
Molemmat tehtaat ovat moniin kilpailijoihinsa verrattuna kuitenkin huipputehokkaita. Edessä voi siis olla heikommin kannattavien tehtaiden pudotuspeli.
