Elintarvikkeiden laaja-alaisen terveysveron hyödyistä ei ole olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Kansaneläkelaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat ehdottaneet veroa, jolla ohjattaisiin kuluttajia vähentämään runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden käyttöä. Alun perin terveysveroa ehdotti kaksi vuotta sitten edunvalvontajärjestö Suomen sosiaali ja terveys.
”Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että kohdennettu terveysvero ei vaikuta kulutukseen toivotulla tavalla. Luotettavien tutkimusten perusteella ei ole yksiselitteistä näyttöä, että vero muuttaisi ravintotottumuksia terveellisemmiksi. Ainoastaan tietyissä rajatuissa tapauksissa verolla on ollut ohjaavaa vaikutusta ”, Kosonen sanoo.
Kosonen on tutkinut kollegansa Riikka Savolaisen ja Sami Jysmän kanssa Suomessa vuonna 2011 säädetyn makeisveron vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Heillä oli käytössään S-ryhmän valtakunnalliset myyntitiedot.
Tutkimuksen lopputulos oli, että vero nosti makeisten ja jäätelöiden kuluttajahintoja keskimäärin kymmenen prosenttia mutta ei vaikuttanut niiden kysyntään. Kun vero poistettiin vuonna 2017, silläkään ei ollut vaikutusta makeisten kulutukseen.
On kuitenkin yksi poikkeus.
Sokeria sisältävien virvoitusjuomien verotuksen kaksinkertaistaminen johti Suomessa keinomakeutettujen virvoitusjuomien kulutuksen lisääntymiseen. Sama on havaittu Kososen mukaan tietyissä ulkomaisissa tutkimuksissa.
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sokeria sisältävät virvoitusjuomat maistuvat valtaosalle kuluttajista yhtä hyvin kuin keinomakeutetut.
”Se, toimiiko terveysvero toivotulla tavalla, riippuu tutkimuksemme mukaan aika paljon siitä, onko verotettavalle tuotteelle olemassa läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, jota ei veroteta yhtä paljon.”
Yleinen terveysvero sisältäisi paljon veroja tuotteille, joille ei ole hyvin läheistä korvaavaa tuotetta. Siksi se ei välttämättä ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan.
”On hyvin epäselvää, missä määrin kuluttajilla on eri elintarvikkeissa tarjolla korvaava tuote ankarammin verotetulle. Jos tällaista mielekästä vaihtoehtoa ei ole, kuluttajat eivät välttämättä reagoi terveysveroon. Tämä tilanne syntyy usean tuotteen kohdalla, jos laaja-alainen terveysvero otetaan käyttöön.”
Tuomas Kosonen
Verotuksen vaikutusten tutkiminen on yksi taloustieteen keskeisistä tutkimusaloista. Verotutkimuksen huippuyksikön johtoryhmässä toimiva Kosonen on erikoistunut julkiseen talouteen ja verotukseen.
Hänen mukaansa terveysveron käyttöönotto saattaa tutkimusten perusteella aiheuttaa myös arvaamattomia seurauksia, jotka eivät ole kansanterveydellisesti mielekkäitä.
”Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien verotuksen kiristämisen seurauksena niiden kysyntä väheni, mutta sen vastapainona alettiin kuluttaa muita elintarvikkeita, joissa on runsaasti energiaa, minkä takia kalorien saanti kokonaisuutena ei vähentynyt.”
Terveysveron vaikutuksia ei pitäisi arvioida sillä perusteella, miten se yhdessä tuoteryhmässä, esimerkiksi virvoitusjuomissa, on muuttanut kulutustottumuksia.
”Jos onnistuisimme ohjamaan ihmisten valintoja terveysverolla, mutta se ei johtaisi kansanterveyden paranemiseen, lopputulos olisi erittäin huono. Kulutusveroilla ei pidä sekaantua ihmisten valintoihin, jos niillä ei varmasti saavuteta tavoitteena olevaa yhteiskunnallista ja kansanterveydellistä päämäärää.”
””Kuluttajat saattavat valita tilalle muita epäterveellisiä tuotteita.”
Entä jos vero olisi erittäin ankara ja nostaisi runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden hintaa tuntuvasti, esimerkiksi 20 prosenttia?
”Tämä ei ratkaise sitä perusongelmaa, että kun tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden hinnat kohoavat veron takia, kuluttajat saattavat valita niiden tilalle muita epäterveellisiä tuotteita.”
Terveysvero aiheuttaisi todennäköisesti myös ongelmia elintarvikealan yrityksille, koska hallinnolliset kustannukset kasvaisivat. Yrityksillä pitäisi olla erilliset varastot verolliselle ja verottomille tuotteille. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi vientiin menevät tuotteet.
”Jos verolla aiheutetaan ikään kuin sivutuotteena ylimääräisiä kustannuksia yrityksille, se vähentää niiden mahdollisuuksia työllistää. On syytä välttää tällaisten suurten hallinnollisten kulujen aiheuttamista ilman, että tiedetään terveysveron johtavan toivottuun lopputulokseen.”
Eduskuntavaalit voittanut kokoomus on ehdottanut terveysveroa yhdeksi keinoksi rahoittaa ansiotuloverotuksen keventämistä.
Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että verolla ehkäistäisiin kansanterveydellisiä haittoja. Jos terveysvero olisi tehokas, se johtaisi verotulojen supistumiseen, koska ankarimmin verotettujen elintarvikkeiden kulutus vähenisi.
”Huomattavasti yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa olisi kiristää ruoan arvonlisäveroa, mikä kasvattaisi varmasti verotuloja. Taloustieteellisesti on vaikea ymmärtää, miksi verotulojen keräämiseksi käytettäisiin tuotteisiin kohdistuvaa laaja-alaista terveysveroa eikä ruoan arvonlisäveron kiristämistä.”
Elintarvikkeiden arvolisäverotuksen kiristäminen tosin aiheuttaisi ongelmia etenkin pienituloisille. Siksi niiden kasvanutta verorasitusta pitäisi Kososen mukaan jollain tapaa kompensoida.
Kosonen torjuu väitteen, että on olemassa runsaasti tutkimukseen perustuvaa näyttöä terveysveron hyödyistä. Asiaa on tutkittu paljon, mutta tutkimusten laatu on hänen mukaansa vaihtelevaa.
”Vähemmän laadukkaissa tutkimuksissa on havaittu, että terveysverolla voi olla laaja kirjo erilaisia vaikutuksia. Jos korostaa pelkästään tutkimuksia, jotka päätyvät suurin terveyshyötyihin, on saattanut hieman valikoida tutkimuksia omiin tarkoitusperiin sopiviksi.”
Esko Linnakangas
Vero-oikeuden emeritusprofessori Esko Linnakankaan mielestä ehdotus terveysverosta on lähinnä viihdettä.
Hänen mielestään on nimittäin lähes varmaa, että vero olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. Sen mukaan kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia.
”Kun poiketaan yhdenvertaisesta ja neutraalista verotuksesta, pitää voida luotettavasti osoittaa, että poikkeamiselle on hyväksyttävä peruste. Terveyden edistäminen on sinänsä tietysti hyvä tavoite, mutta se ei riitä, jos ei ole luotettavaa näyttöä, että vero edistäisi tehokkaasti terveyttä.”
Tehokkaiden terveysvaikutusten lisäksi pitäisi osoittaa, että vero on oikeasuhtainen tavoiteltuun päämäärään nähden.
”Terveysveron on täytettävä kaikki perustuslaissa ja EU-oikeudessa säädetyt vaatimukset. Tuotteiden piiri on pystyttävä rajaamaan tarkasti, eikä siinä saa olla summittaisuutta tai mielivaltaa. Veron on kohdeltava samalla tavalla kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita sekä yrityksiä ilman minkäänlaista syrjintää tai suosintaa.”
Euroopan komission vastustuksen vuoksi Suomi on jo kahdesti joutunut kumoamaan makeisveron. Komission mukaan vero oli kiellettyä valtiontukea eikä verovelvollisia kohdeltu yhdenvertaisesti.
”Terveysverossa olisi erittäin paljon oikeudellisia ongelmia. Jos vero säädettäisiin, Suomi joutuisi todennäköisesti aikanaan vastaamaan siitä Euroopan unionin tuomioistuimessa”, Linnakangas sanoo.
