Alusvaateyhtiön ja Jasper Pääkkösen välinen oikeustapaus on poikkeuksellinen ja ensimmäinen laatuaan Suomessa, sanoo immateriaalioikeuksiin ja vaikuttajamarkkinointiin perehtynyt lakimies Anne Nyström konsulttiyhtiö Kolsterista.
Näyttelijänä ja vaelluskalojen puolestapuhujana tunnettu Pääkkönen vaatii oikeudessa 300 000 euron korvauksia The Other Danish Guy -alushousuja myyvältä Lähde & co oy:ltä kuviensa, äänensä ja nimensä luvattomasta käytöstä.
Keskiössä on elokuussa 2021 julkaistu tv-mainoskampanja, johon Pääkkönen ei koe antaneensa suostumustaan. Pääkkösen mukaan osa yrityksen markkinoinnissa käyttämästä materiaalista käytännössä huijattiin häneltä. Haastehakemuksen mukaan hänestä otettua kuva- ja videomateriaalia käytettiin luvatta laajassa mainoskampanjassa.
Lähde oy taas katsoo, että osapuolten tekemän brändilähettilässopimuksen myötä yritys oli oikeutettu Pääkkösen persoonan hyödyntämiseen kampanjassaan.
Riita-asian käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 25. huhtikuuta. Kolster ei ole millään tavalla mukana oikeustapauksessa, vaan Nyström kommentoi asiaa ulkopuolisena asiantuntijana.
Oikeudenkäynti kiinnostaa monia muun muassa siksi, että kanteen on tehnyt yksi Suomen eturivin julkkiksista. Oman vaihteensa asiaan antaa se, että tapauksessa käsitellään kalsarimainoksia.
Nyströmin mukaan tapauksessa on myös juridisesta kulmasta useita poikkeuksellisia ja mielenkiintoisia kulmia: Pääkkösen kanneperuste, osapuolten solmima brändilähettilässopimus sekä vaadittavan korvaussumman suuruus ja se, että Pääkkönen on Lähteen osakas.
”Suomessa ei ole tiedossa tällaista laajaa oikeudenkäyntiä, joka liittyisi vaikuttajamarkkinoinnin yhteistyöhön ja siihen, millä laajuudella on sovittu, että voidaan käyttää henkilön persoonallisuusoikeuksia”, Nyström sanoo.
Kolsterin lakimies Anne Nyström.
Aiemmin oikeudessa on lähinnä puitu tapauksia, joissa kaupallisessa käytössä on hyödynnetty henkilön kuvaa tai ääntä ilman minkäänlaista sopimusta.
Yleensä vaikuttajamarkkinoinnin yhteistyösopimuksissa jo alun perin sovitaan, miten riidat ratkaistaan tai miten sopimus voidaan päättää. Useat riitatapaukset sovitaan käytännössä ennen oikeudenkäyntiä, sanoo Nyström. Pääkkösen ja Lähteen välisessä sopimuksessa ei tällaisia asioita käsitellä.
”Sopimus on monilta osin ollut epäselvä näissä asioissa”, Nyström sanoo.
Hän kuitenkin ymmärtää myös Pääkkösen näkemyksen siitä, ettei hän ole suoranaisesti suostunut tv-kampanjaan.
Pääkkösen kanneperuste on ”perusteettoman edun palautus”. Hän siis katsoo, että Lähde on saanut häntä perusteettomasti hyödyntämällä tuloja eli etua, joka kuuluisi Pääkköselle itselleen.
"Kanneperuste on aika poikkeuksellinen. Sopimusperusteinen riita-asia on paljon yleisempi”, Nyström sanoo.
Erikoinen kanneperuste tekee osaltaan tapauksesta hyvin haastavan.
Nyströmin mukaan tällaista perustetta käytetään tyypillisesti aivan toisentyyppisissä tilanteissa. Perusteettoman edun palautus tulisi esimerkiksi tilanteeseen silloin, jos toinen osapuoli on maksanut pankkisiirron väärälle henkilölle ja haluaa rahat takaisin.
”Perusteettoman edun palautus ei ole lakiin kirjattu oikeusperuste, vaan oikeudellinen rakennelma, joka tunnustetaan Suomessa olevan olemassa”, Nyström avaa.
”On mielenkiintoista nähdä, voidaanko tässä tilanteessa soveltaa tällaista perustetta. Siihen ei suoranaisesti löydy selkeää tukea suomalaisesta oikeuskäytännöstä”, Nyström sanoo.
Molemmat osapuolet ovat tarjonneet asiaan argumentteja tukemaan omaa kantaansa. Lähde oy on sitä mieltä, että kanne tulisi kokonaan hylätä, koska "perusteettoman edun palautus” ei sovellu tapaukseen, vaan oikea kanneperuste asiassa olisi sopimusrikkomus.
Myös Lähteen näkemykselle on Nyströmin mukaan perusteita.
Jasper Pääkkönen
Nyström myös muistuttaa, että Lähteellä ja Pääkkösellä on ollut taustalla useita vuosia kestävä brändilähettilässopimus.
”Miten tällainen laaja-alainen yhteistyö vaikuttaa siihen, onko oikeutta korvaukseen?” Nyström pohtii.
Tapauksessa erikoista on myös se, että Pääkkönen on Lähteen osakas. Lähteen mukaan Pääkkönen omistaa yhtiöstä 2,564 prosenttia.
Pääkkösen osakkuus Lähteessä voi olla merkittävä asia siksi, että sen ansiosta hänellä on ollut pääsy tietoihin yhtiön markkinoinnista. Yhtiö on maksanut Pääkköselle myös osinkoja.
Tätäkin oikeus tulee punnitsemaan ratkaisua tehdessään, Nyström sanoo.
Nyström pitää Pääkkösen vaatimaa korvausta suurena. Pääkkönen perustelee korvausvaatimustaan laskelmilla siitä, mitä hän olisi tienannut sallimalla nimensä, kuvansa ja äänensä käyttämisen kaupallisessa tarkoituksessa.
Pääkkösen todisteena olevista lausunnoista ei selvästi käy ilmi, kuinka laajoista tapauksista arvioissa on ollut kyse.
”Vaikuttajamarkkinoinnin korvaukset ovat hyvin tapauskohtaisia. Niihin vaikuttaa myös mainostavan yrityksen koko. Pienemmillä yrityksillä on pienemmät markkinointibudjetit kuin pörssiyhtiöillä”, Nyström sanoo.
Tapauksen oikeudenkäyntiaineistosta käy ilmi, että Pääkkönen on ollut närkästynyt muun muassa mainosmateriaalin sisällöstä. Pääkkönen esiintyy mainoksissa alusvaatteissa.
”Mutta että vielä tv-mainos. Ja kuvia missä mä saatana kekkuloin kalsarit jalassa kameran edessä. Hävettää niin paljon, että tekisi mieli vajota maan alle”, Pääkkönen kirjoitti Tommi Lähteelle lähettämässään Whatsapp-viestissä 23. elokuuta 2021. Tommi Lähde on Lähteen toimitusjohtaja.
Tiistaina oikeudessa Pääkkönen kertoi lähipiirinsä olleen hämmentynyt siitä, että hän on suostunut kyseiseen kampanjaan.
Kolsterin Nyströmin mukaan on vaikea arvioida, miten oikeus punnitsee mainosmateriaalin sisältöä ratkaisussaan.
”Varmasti sillä voi olla merkitystä. Tällaista oikeustapausta ei ole ollut aiemmin, joten on vaikea sanoa, millainen painoarvo kuvien luonteelle annetaan”, Nyström sanoo.
Pääkkönen on kuitenkin ryhtynyt yhteistyöhön Lähteen kanssa ja suostunut kuvauksiin.
”Mielestäni asiassa on selvää, että Pääkkönen on halunnut ryhtyä tämän yrityksen kanssa yhteistyöhön sen tunnettuutta edistääkseen. Kuvauksiakaan ei järjestettäisi, jos kuvia ei käytettäisi markkinoinnissa”, Nyström sanoo.
