Yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei ole laskenut palkkoja metsäteollisuudessa eikä ohjelmistoalalla, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuksesta.
Tiistaina julkistetun tutkimuksen mukaan siirtymisellä pois liittotason sopimisesta vaikutti vain vähän palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Paperiteollisuudessa muutos jopa nosti työntekijöiden ansioita.
”Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa sen”, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tiedotteessa.
Metsäteollisuus ry ja osa Teknologiateollisuus ry:n jäsenaloista aloittivat muutama vuosi sitten kiivaan keskustelun saattelemana siirtymän pois liittotason työehtosopimuksista.
Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa vuonna 2020, ettei se enää jatkossa solmi liittotason työehtosopimuksia. Teknologiateollisuus ry puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä malliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Työehtosopimusten neuvottelujärjestelmän muutosten ennustettiin joissakin puheenvuoroissa laskevan palkkoja merkittävästi.
Etlan tutkimuksen mukaan siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa.
Etlan tilaisuudessa tiistaina tutkimusta kommentoinut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala muistuttaa, että metsäyhtiö UPM:n kohdalla työnantajan tavoitteena kuitenkin oli heikentää palkkoja pidentämällä työaikaa ilman palkkavaikutuksia. UPM:n neuvotteluista muodostuikin yli sadan päivän työtaistelu.
”Kun yhtiö ajaa voimakkaasti heikennyksiä, se on iso riski yrityskohtaisessa sopimisessa. Tutkimusta on syytä jatkaa, koska tämä on ollut vasta ensimmäinen kierros”, Vanhala sanoo.
Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
Teknologiateollisuuden työantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kommentoi myös tuloksia tuoreeltaan. Hänen mukaansa ajatus siitä, että paikallinen sopiminen alentaisi palkkoja ei kuitenkaan ole ollut teknologiateollisuuden toimialoilla yleinen.
”Kysymys ei ole vain palkan muodostuksesta vaan kokonaisuudesta”, Ruohoniemi sanoo.
Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin tulorekisteriä. Tulorekisterin tiedot ovat saatavilla vuoden 2019 alusta, ja tutkimusaineistona hyödynnettiin rekisterin tietoja vuoden 2022 joulukuuhun asti.
Tutkimuksessa metsäteollisuudelle ja ohjelmistoalalle muodostettiin tilastollisesti vertailuryhmät, joiden avulla kuvattiin sitä, miten palkat olisivat kehittyneet, jos alat olisivat pysyneet liittokohtaisessa sopimisessa.
Vertailuryhmä muodostettiin painotettuna keskiarvona muista toimialoista, ja painot valittiin siten, että selitettävä muuttuja kehittyy kohdetoimialalla ja vertailuryhmässä samalla tavalla ennen siirtymistä pois liittokohtaisesta sopimisesta.
Arvioinnit tehtiin erikseen paperiteollisuudelle, mekaaniselle metsäteollisuudelle ja ohjelmistoalalle.
Paperiteollisuuden työntekijöiden ansiot ovat tutkimuksen mukaan kasvaneet noin 170 euroa kuukaudessa enemmän kuin vertailuryhmässä sen jälkeen, kun ala siirtyi yrityskohtaiseen sopimiseen. Se on noin neljä prosenttia alan keskiansioista.
Ansioiden hajonta yritysten sisällä kasvoi noin 230 euroa. Sitä voi verrata toimialan keskimääräiseen yrityksen sisäiseen palkkahajontaan, joka on noin 1 340 euroa.
Kokonaisuudessaan yrityskohtaiseen sopimiseen siirtymisen vaikutukset palkkoihin ja palkkahajontaan ovat tutkimuksen mukaan olleet maltillisia.
Tutkimuksessa arvioidaan, että eräs tulkinta tuloksille on se, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei juuri muuta osapuolten neuvotteluasemaa.
”Tästä syystä havaitut vaikutukset palkkojen tasoon ja hajontaan eivät ole kovin suuria”, Kauhanen kirjoittaa tutkimuksessa.
Tutkimuksen tulokset ovat lyhyen aikavälin tuloksia. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat olla erilaisia, koska yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien kehittäminen vie aikaa.
Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo kiinnittääkin huomiota siihen, miten tilanne tulee kehittymään jatkossa tai jos paikallinen sopiminen laajenee useammille toimialoille. Viimeisimmillä kierroksilla esimerkiksi paperiteollisuuden sopimuksista neuvoteltiin vanhojen työehtosopimusten pohjalta.
”Jos ei ole liittotason työehtosopimusta, palkkakoordinaatio tulee olemaan haasteellisempaa. Normeja syntyy monella muulla alalla edelleen, joten vielä se ei aiheuta hankaluuksia. Kokonaan hajautettuun järjestelmään siirtyminen voisi olla haastavampaa”, Uusitalo sanoo.
Etlan tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset.
Tutkimuksen rahoitti Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton säätiö.
