Asunnonostokyky on heikentynyt muun muassa korkojen nousun seurauksena. Asunnonostokyky ei ole ollut yhtä heikko koko 2000-luvun aikana, selviää OP:n asuntomarkkinakatsauksesta.
Vaikka asuntojen hinnat ovat laskeneet, ei se riitä kompensoimaan korkojen nousun ja hoitovastikkeiden noston tuomaa vaikutusta, sanoo OP:n ekonomisti Joona Widgrén.
Helsingissä mediaanituloisen kotitalouden tulojen pitäisi olla yli 30 prosenttia nykyistä suuremmat, jotta 55-neliöisen asunnon asumiseen liittyvät menot eivät ylittäisi kolmasosaa kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Taustalla on ajatus siitä, ettei lainanlyhennykseen, korkoihin ja vastikkeisiin olisi suotavaa mennä yli kolmasosaa kotitalouden nettotuloista.
Ennen korkojen nousua ja hoitovastikkeisiin kohdistunutta nousupainetta myös Helsingissä asumisen kulut asunnonostokykyindeksissä ovat olleet lähellä kolmannesta kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.
OP on käyttänyt asunnonostokykyindeksissään esimerkkinä 55-neliöistä asuntoa, joka ostetaan 85-prosenttisesti velkarahalla. Asunnon laskennallinen hinta on laskettu eri kaupungeissa keskineliöhintojen perusteella.
Widgrénin mukaan asunnonostokykyindeksin tarkoituksena ei ole arvottaa omistusasumista ja vuokra-asumista keskenään. Sen sijaan indeksin tarkoituksena on kuvata, millainen tilanne eri kaupungeissa on ja suhteuttaa asuntojen hintatasoa kaupungin tyypilliseen tulotasoon.
Pyrkimyksenä Widgrénin mukaan on tarkastella sitä, kuinka helppoa tai vaikeaa asunnon ostaminen on.
Widgrénin mukaan asuntojen hintatasojen ero on suurempi kuin tulotasojen ero. Tulot ovat eri kaupungeissa suhteessa lähempänä toisiaan kuin asuntojen hinnat, hän toteaa.
Suurista kaupungeista asunnonostokyky on heikointa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Näissä kaupungeissa asumismenoihin kuluu esimerkkilaskelman mukaan yli kolmannes kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Laskelmassa Vantaalla ja Espoossa kotitalouksilla kuluu asumismenoihin hieman vähemmän kuin kolmannes kotitalouksien nettotuloista.
Suurista kaupungeista paras tilanne on Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.
Joona Widgrén.
Alkuvuonna Suomen asuntomarkkinoiden tilanne on Widgrénin mukaan pysynyt yllättävänkin vakaana.
”Näkemys on, ettei tällä hetkellä ole eväitä kauhean nopeaan elpymiskehitykseen. Kunnon elpyminen vaatii sen, että talouskehitys paranee tästä.”
Widgrénin mukaan asuntomarkkinoiden elpyminen vaatii talouskasvua.
Sen sijaa hintojen romahtamiseen hän ei usko, vaikka hinnat ovat hänen mukaansa laskeneetkin merkittävästi.
”Asuntomarkkinoilla kehitys on heikkoa, mutta kunnon romahdusta ei ole nähty. Mitään isoa romahdusta ei ole näköpiirissä.”
OP arvioi, että asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna keskimäärin 6–8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 4–6 prosenttia muualla maassa.
Alkuvuonna kauppamäärät ovat hieman parantuneet. Taustalla on kuitenkin kausiefektiä. Tyypillisesti helmi- ja maalikuussa asuntokauppoja tehdään enemmän kuin esimerkiksi joulukuussa.
”Pudotus kauppamäärissä on todennäköisesti loppunut.”
