Kemijoki-yhtiö selvittää mahdollisuuksia yhteensä 2–3 miljardin euron investointeihin Pohjois-Suomessa.
Yhtiön aikeissa on rakentaa Kemijoen vesistöalueelle vesivoiman säätökykyä lisääviä pumppuvoimaloita. Pumppuvoimala tasaa energian tuotannon lyhytaikaisia heilahteluja, joita syntyy esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannossa.
”Selvityksessä on useita Kemijoen vesistöalueelle rakennettavia 200—600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät investoinnin laajuudesta riippuen Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia”, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen yhtiön tiedotteessa.
Esimerkiksi ydinvoiman tuotanto on tällä hetkellä reilut 4 000 megawattia. Suomeen asennettujen tuulivoimaloiden nimellisteho on yli 5 000 megawattia.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pitää Kemijoen investointisuunnitelmaa hyvin positiivisena.
”Tälle on ihan jumalattoman iso kysyntä ja hanke on valtavan iso. Pidetään peukkuja, että se toteutuu”, Ruusunen sanoo.
Ruususen mukaan uudet pumppuvoimalat vahvistaisivat merkittävästi vesivoiman roolia säätövoimana ja turvaisivat sähköjärjestelmän varmaa toimintaa. Ruusunen korostaa, että tuuli- ja aurinkovoiman määrän kasvaessa tarvitaan enemmän joustavaa tuotantoa ja kulutusta. Tässä pumppuvoimalat tulevat apuun.
”Se tasoittaa sähkön hintaa”, Ruusunen sanoo.
Pumppuvoimaloiden avulla voidaan erityisesti välttää isoja hintapiikkejä, kun voimala alkaa tuottaa sähköä kysynnän kasvaessa.
Pumppuvoimalan toimintaperiaate on se, että kun sähkön kysyntä on vähäistä ja sähkö halpaa, vesi pumpataan ylös varastoaltaaseen. Kun sähköllä on enemmän kysyntää, pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä, kun vettä juoksutetaan alas turpiinin läpi ala-altaaseen. Juoksutettava vesi tuottaa sähköä, kuten vesivoimaloissa yleensäkin.
Pumppuvoimalat ovat toimineet monissa maissa kymmeniä vuosia. Pumppuvoimalat kattavat yli 90 prosenttia sähkövarastojen tehosta.
Kemijoki oy:n mukaan yhden pumppuvoimalan yläallas vaatii saman verran pinta-alaa kuin yksi tai kaksi tuulivoimalaa.
Kemijoki-yhtiön lisäksi pumppuvoimalahanketta valmistelee EPV Energia, joka aikoo ryhtyä rakentamaan voimalaa Pyhäsalmen entiseen kaivokseen jo ensi syksynä.
Asiasta kertoi aiemmin Lapin Kansa.
