Euroopan keskuspankki (EKP) hidastaa rahapolitiikan kiristämistä.
Torstaina se päätti nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä, mikä on vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vajaan vuoden vuoden kestäneen kiristysvaiheen aikana.
Pääjohtaja Christine Lagarde teki kuitenkin yhden asian selväksi: turvautuminen pienempään koronnostoon ei tarkoita rahapolitiikan kiristämisen keskeyttämistä lähiaikoina.
”Emme pidä taukoa. Se on hyvin selvä asia.”
Sen sijaan hän painotti, että koronnostoja jatketaan, kunnes inflaatio hidastuu luotettavasti kohti kahta prosenttia. Toisin sanoen on erittäin todennäköistä, että ainakin kesäkuussa EKP nostaa ohjauskorkoja taas 0,25 prosenttiyksikköä.
Rahapolitiikasta päättävä neuvosto perusteli torstaina päätettyä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa sillä, että kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio ei ole hidastunut riittävästi.
”Kokonaisinflaatio on hidastunut viime kuukausina, mutta taustalla olevat hintapaineet ovat edelleen vahvoja. Samalla aiemmat koronnostot välittyvät tehokkaasti euroalueen rahoitusoloihin, mutta [rahapolitiikan] välittymisen viive ja voimakkuus reaalitalouteen ovat edelleen epävarmoja”, neuvosto toteaa lausunnossaan.
Rahapolitiikan kiristäminen alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.
Pääjohtaja Lagarden mukaan neuvoston jäsenet olivat torstaina määrätietoisia päättäessään koronnostosta.
”Kaikki [jäsenet] olivat sitä mieltä, että rahapolitiikkaa on kiristettävä.”
Keskuspankki aloitti ohjauskorkojen nostot viime vuoden heinäkuussa. Ennen torstaita se kiristi rahapolitiikkaa kahdesti 0,75 prosenttiyksikköä ja neljästi 0,50 prosenttiyksikköä.
EKP:n hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Huhtikuussa inflaatio oli 7,0 prosenttia. Nopeimmillaan se oli lokakuussa, jolloin kuluttajahinnat kohosivat 10,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Pienempää koronnostoa puoltavat euroalueen talouskasvun seisahtuminen alkuvuonna ja pankkien lainaehtojen kiristyminen. Kun lainaa ei saa pankeista yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin, inflaatiopaineet hellittävät ja tarve rahapolitiikan kiristämiseen vähenee.
EKP arvioi myös, että eurojärjestelmälle palautuvia varoja ei tarvitse enää sijoittaa uudelleen kesäkuun jälkeen. Tämä merkitsee myös rahoitusolojen kiristymistä. Tosin koronaviruspandemian takia aloitetun osto-ohjelman uudelleensijoituksia EKP jatkaa vuoden 2024 loppuun saakka.
Rivakka inflaatio johtuu siitä, että kysyntä on liian suurta tarjontaan nähden. Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki vähentää kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa.
Pääjohtaja Lagarden mukaan palkkapaineet euroalueella ovat voimistuneet entisestään, mikä on omiaan jarruttamaan inflaation hidastumista.
”Lisäksi joillakin toimialoilla yritykset ovat kyenneet kasvattamaan katteittaan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan sekä nopean ja epävakaan inflaation aiheuttaman epävarmuuden takia”, pääjohtaja sanoi.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuun puolivälissä euroalueen inflaation hidastuvan tänä vuonna 5,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin.
IMF on myös kannustanut keskuspankkeja jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä siellä, missä inflaatio on nopeaa.
Pääjohtaja Lagarde tähdensi lehdistötilaisuudessa, että energiakriisin laantumisen takia valtioiden pitäisi perua tukitoimia, joilla ne ovat suojanneet kotitalouksia energian kallistumista vastaan.
Tukitoimet saattavat nimittäin kiihdyttää inflaatiopaineita, minkä seurauksena rahapolitiikkaa pitäisi kiristä enemmän.
”Finanssipolitiikan tulisi suunnata talouden tuottavuuden lisäämiseen ja suuren julkisen velan vaiheittaiseen vähentämiseen.”
IMF ennustaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuonna talous kasvoi 3,5 prosenttia, joten suhdanne heikkenee tuntuvasti.
”Teollisuudessa tilauskannat ovat kasvaneet, mutta näkymät heikkenevät. Palvelusektori kasvaa voimakkaammin etenkin talouden uudelleen avautumisen seurauksena”, Lagarde sanoi.
